Suhteellisuudentajua ilmastopolitiikkaan – Halla-aho: ”Punavihreän hallituksen suuruudenhullut kansalliset tavoitteet ovat epäoikeudenmukaisia ja ilmaston kannalta merkityksettömiä”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan ilmastonmuutosta torjutaan tehokkaimmin kokonaisvaltaisella politiikalla, joka globaalisti vähentää nettopäästöjä ja ohjaa teollisuutta ja liikennettä kohti vastuullisia toimintatapoja. – Ihmisten kurittaminen ja syyllistäminen ei auta. Päättäjien on huolehdittava myös siitä, että Suomessa on mahdollista elää, liikkua, yrittää ja tehdä työtä. Jos nämä edellytykset tärvellään, loppuu myös Suomen ja suomalaisten kyky tehdä mitään suurempien tavoitteiden hyväksi, Halla-aho muistuttaa.

Vuoden 2020 ensimmäisellä tuumaustunnilla keskeinen teema oli, kuinka paljon punavihreä politiikka maksaa, kuka sen maksaa, ja millaisia vaihtoehtoja sille on. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi, että ilmastokeskustelua on pitkään leimannut voimakas polarisoituminen ja mustavalkoisuus.

– Toisella puolella on Greta Thunbergin ja IPCC:n raportin ympärille rakentunut itseruoskintakultti, joka on saanut hurmoshenkisen uskonnollisen liikkeen piirteitä. Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki suomalaiset eduskuntapuolueet lähtivät tähän rummutukseen mukaan yhteisellä ilmastolinjauksellaan toissasyksynä.

– Ilmapiirille on ominaista se, että jokainen, joka kyseenalaistaa piiruakaan ilmastokultin tavoitteista tai edes keinoista, on ilmastodenialisti tai vähintään täydellisen vastuuton ja välinpitämätön maapallon tulevaisuudesta, Halla-aho toteaa.

Ilmastopaniikin lietsominen tuo julkisuutta

Suurin osa ihmisistä on huolissaan ilmaston ja ympäristön tilasta. Halla-ahon mukaan näin pitääkin olla.

– Ilman kriisitietoisuutta ei saavuteta tavoitteita. Perussuomalaisilla, sen enempää kuin useimmilla muillakaan poliitikoilla, ei kuitenkaan ole tietotaitoa arvioida monimutkaisia ilmastomalleja, vaan joudumme rakentamaan omat poliittiset linjauksemme asiantuntijatiedon varaan. Samalla on kuitenkin muistettava ja ymmärrettävä, että myös tutkimustieto on moniselitteistä ja vahvasti politisoitunutta.

– Paniikkia lietsomalla saa tällä hetkellä paremmin julkisuutta ja tutkimusrahoitusta kuin maltillisemmilla lähestymistavoilla. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita erilaiset tutkijoiden ja asiantuntijoiden allekirjoittamat avoimet kirjeet ja julkilausumat, joita on julkaistu tiedotusvälineissä. Kun sisältö on sopivan muodikasta, allekirjoittajaksi kelpaa vaikka Mikki Hiiri, joka edustaa Mikki Hiiri -instituuttia. Maltillisemmat puheenvuorot jäävät julkaisematta, vaikka niiden takana olisi asioista jotain oikeasti ymmärtäviä tahoja.

Kun Suomi kiristää ruuvia, suuret saastuttajat lisäävät kivihiilikapasiteettiaan

Perussuomalaiset hyväksyvät sen lähtökohdan, että ilmasto lämpenee, ja että tämä liittyy ihmisen toimintaan. Perussuomalaiset hyväksyvät myös, että Suomen tulee tehdä oma osuutensa. Halla-aho sanoo, että perussuomalaiset kuitenkin peräänkuuluttavat suhteellisuudentajua, joka on ollut hakusessa useimmilta keskustelijoilta.

– Ensinnäkin: ilmakehä ja ilmasto on globaali, eikä se tunnista rajoja. Päästöjä on vähennettävä siellä, missä niitä tuotetaan. Suomalaisia on promille maailman väestöstä, ja meidän osuutemme hiilidioksidipäästöistä on samaa luokkaa. Energiantuotanto on Suomessa jo nyt erittäin ympäristövastuullista. Ydinvoiman ja uusiutuvien osuus on merkittävä, kivihiilen osuus mitätön. Samalla, kun Suomi kiristää ruuvia omalla kohdallaan ja keksii itselleen yhä mielipuolisempia päästötavoitteita, suuret saastuttajat, kuten Kiina ja Intia, vain lisäävät oma kivihiilikapasiteettiaan.

– Suomen punavihreän hallituksen suuruudenhullut kansalliset tavoitteet ovat paitsi epäoikeudenmukaisia, myös ilmaston kannalta merkityksettömiä. Itse asiassa, ne pahentavat tilannetta epäsuorasti. Energiakustannusten nostaminen, samoin kuin metsäteollisuuden toiminnan vaikeuttaminen, ajavat teollisuutta sinne, missä se saastuttaa kaikkein eniten. Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä kasvaa maailmalla. Tähän Suomi ei voi vaikuttaa. Sen sijaan Suomi voi vaikuttaa siihen, valmistetaanko näitä tuotteita vastuullisesti Suomessa, vai kiihdyttääkö Kiina Kaakkois-Aasian sademetsien parturoimista ja tuotteiden valmistamista kivihiilisähköllä pyörivissä tehtaissaan, Halla-aho painottaa.