Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan ongelmana sekä suomalaisessa että yleensäkin länsieurooppalaisessa ajattelussa on se, että ilmastotekona pidetään itsensä kurittamista ja syyllistämistä.

– Ei tämä ehkäise ilmastonmuutosta. Se, että teini-ikäiset kärsivät ilmastoahdistuksesta, ei ehkäise ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutosta torjutaan sellaisella kokonaisvaltaisella politiikalla, joka globaalisti vähentää nettopäästöjä ja ohjaa teollisuutta ja liikennettä kohti vastuullisia toimintatapoja.

Tehtaan piippu Suomessa on ympäristöteko

Perussuomalaiset ovat usein todenneet, että suomalainen tehtaanpiippu on paras ilmastoteko, koska vaihtoehto suomalaiselle tehtaanpiipulle on kiinalainen tehtaanpiippu.

– Ympäristöministerin mielestä Suomessa ei kannata valmistaa vessapaperia. Kyllä kannattaa. On paljon parempi, että se valmistetaan Suomessa, kuin että se valmistettaisiin Kiinassa ja tuotaisiin dieseliä käyttävillä laivoilla sieltä Suomeen, Halla-aho sanoo.

Kyse ei kuitenkaan ole vain siitä, mikä on oikeudenmukaista tai mikä on globaalien ilmastotavoitteiden kannalta järkevää.

– Kyse on myös siitä, että Suomi on suomalaisten kotimaa. Päätöksentekijöiden tehtävänä ei voi olla ainoastaan maailman pelastaminen, etenkään kun se ei mittasuhteet huomioiden ole meidän käsissämme. Suomessa päättäjien on huolehdittava siitä, että Suomessa on mahdollista elää, liikkua, yrittää ja tehdä työtä. Jos nämä edellytykset tärvellään, loppuu myös Suomen ja suomalaisten kyky tehdä mitään suurempien tavoitteiden hyväksi.

Polttoaineiden verotus siirtyy tuotteiden hintoihin

Halla-aho totesi, että nykyään on helppoa julistaa ilmastosanomaa. Monet puolueet, etenkin keskusta, ovat kuitenkin havainneet, että ylevien tavoitteiden toteuttaminen on paljon vaikeampaa, koska sillä on hintalappu, ja hinnan maksaa tavallinen suomalainen.

– Kun polttonesteiden hinnat nousevat, sen maksaa autoilija. Sen maksaa myös jokainen kuluttaja, koska kuljetuskustannukset siirtyvät kuljetettavien tuotteiden hintoihin. Kuljetuskustannusten kasvu heijastuu kuljetusalan työllisyyteen, joka taas heijastuu kansalaisten ostovoimaan ja sitä kautta myös palvelualojen menestymisedellytyksiin. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

– Polttoaineiden verotus on aivan eri asia kuin vaikkapa tupakan, alkoholin ja makeisten verotus. Minä asun Helsingissä. En juurikaan tarvitse enkä käytä omaa autoa. Tilanne on kuitenkin aivan toinen suurimmassa osassa Suomea. Eivät ihmiset aja autolla huvikseen vaan päästäkseen töihin, kauppaan, kouluun ja palvelujen ääreen. Tämä merkitsee sitä, että polttoaineiden hinnan nousu ei vaikuta autoilun määrään eikä näin ollen päästöihin. Se on pelkkää rahastusta. Kun liikkumisen hinta nousee, se vaikuttaa siihen, miten kaukaa kotoa ihmisen kannattaa ottaa työpaikka vastaan. Se vaikuttaa siihen, paljonko hänelle jää tuloistaan käteen, Halla-aho sanoi.

SUOMEN UUTISET