llta-Sanomat järjesti torstai-iltana Helsingin Sanomatalossa vaalitentin eduskuntapuolueiden puheenjohtajille. Perinteisestä tyylistä poiketen puoluejohtajat oli jaettu kolmeen ryhmään, ja jokaista ryhmää tentattiin vuorollaan.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho oli sijoitettu viimeiseen ryhmään ja hänen kanssaan kysymyksiin vastaamassa olivat vihreiden Pekka Haavisto ja vasemmistoliiton Li Andersson.

Tällä kertaa kaikki kysymykset olivat suoraan kansalaisilta, jotka olivat kysymyksiään lähettäneet Ilta-Sanomien pyynnöstä. Kysymysten perusteella näyttäisi siltä, että tulossa ei sittenkään ole ilmastovaalit, vaan maahanmuuttovaalit, jota aihepiiriä useat kysymykset koskivat.

Ilmastoasioista äänestäjiä näyttäisi lähinnä kiinnostavan se, kallistuuko autoilu tai muuten millä tavalla autoilusta ollaan tekemässä vaikeampaa.

Perussuomalaiset ottavat sisäilmaongelmat vakavasti

Puoluejohtajilta kysyttiin heti tentin alussa näkemystä sisäilmasairastumisen yhteydestä julkisten rakennushankkeiden laatuun. Halla-aho totesi, että perussuomalaiset on jo pitkään ottanut sisäilmaongelmat vakavasti ja että perussuomalaiset jopa järjesti sisäilmaseminaarin, josta ei kuitenkaan uutisoitu mediassa.

– Sisäilmasairauksissa syy-seuraussuhteet ovat vaikeasti osoitettavissa, joten ihmisiä on aiheetta jopa väitetty mielisairaiksi. Asiassa kyse on rahankäytön priorisoinnista. Poliitikot mielellään sijoittavat rahaa kohteisiin, joissa tulokset näkyvät nopeasti. Tämä ei valitettavasti ole sellainen, Halla-aho sanoi.

Sekä Haaviston että Anderssonin mielestä rakentamisen laatuun olisi kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi.

Maahanmuutto kostautuu pienituloisille

Halla-aholta kysyttiin, eivätkö perussuomalaisia kiinnosta aktiivimalli, sote, kansanedustajien nostamat verottomat kulukorvaukset ja eläkkeet sekä ilmastonmuutos, sillä kysyjän arvion mukaan perussuomalaisilla ei juuri olisi muita teemoja kuin maahanmuuttoasiat.

Halla-aho vastasi, että tämä johtuu pitkälti siitä, että toimittajien kysymykset koskevat enimmäkseen maahanmuuttoa.

– Olemme kyllä osallistuneet aktiivisesti myös esimerkiksi energia-, ilmasto- ja työllisyyskeskusteluun. Toisaalta olemme myös pyrkineet avaamaan sitä, miksi maahanmuuttokysymys on pienituloisten kannalta oleellinen.

– Kun Suomen väestö vanhenee, ratkaisu siihen ei ole se, että Suomeen tuodaan ihmisiä, jotka eivät koskaan työllisty. Keskeisissä maahanmuuttajaryhmissä työllisyysaste on vuodesta toiseen 10-15 prosentin välillä. Tämä pahentaa niitä ongelmia, joissa kärsijänä on ensimmäisenä pieni ihminen.

Hallitusohjelman noudattaminen ei sopinut ”arvopohjaan”

Halla-aholta kysyttiin, mikseivät perussuomalaiset hallituksessa ollessaan kyenneet estämään syksyn 2015 suurta turvapaikanhakijamäärää. Halla-aho muistutti, että perussuomalaisia johtivat tuolloin nykyiset siniset.

– Kun minut valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi, vaadin hallitusta ainoastaan noudattamaan hallitusohjelmaan sovituista maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä, mutta kuten näimme, tämä ei sopinut keskustan ja kokoomuksen arvopohjaan.

– Me emme voi kantaa vastuuta vanhan puoluejohdon tekemistä ratkaisuista. Ikävä kyllä vanhalla johdolla ei ollut aikomusta pitää kiinni vuoden 2015 hallitusohjelmaan saaduista kirjauksista, Halla-aho sanoi.

Hän lisäsi, että useat perussuomalaisten kansanedustajat vaativat jo keväällä 2017, että hallituksen pitkään valmistelema sote-uudistus kytketään siihen, että hallitusohjelmaa noudatetaan.

Haavisto puolusteli puoluetoverinsa lentokonehäiriköintiä

Haavistolta pyydettiin näkemystä vihreiden lainsäädäntösihteerin Aino Pennasen riehumisesta lentokoneessa viime kesänä. Pennanen ryhtyi sekoilemaan lentokoneessa, jossa mukana oli pakkopalautettava henkilö poliisisaattueessa. Pennanen sai tempustaan syytteet ilmailurikkomuksesta ja haitanteosta virkamiehelle.

Haavistolle kysymys ei ollut mieluinen ja hän pyrki etäännyttämään itsensä ja puolueen Pennasen temppuilusta.

– Hän varmaan edustaa sellaisia ihmisiä, joilla on ollut huoli palautusten turvallisuudesta. Se on ollut kansalaistottelemattomuutta, ja hänen oma valintansa, josta joutuu oikeusprosessiin. En ole ottanut siihen kantaa, koska se ei ole ollut osa vihreiden toimintaa, Haavisto muotoili ja sanoi itsekin aikoinaan harjoittaneensa kansalaistottelemattomuutta Koijärvellä.

Nuorisojärjestöillä radikaaleja kannanottoja

Halla-aholta kysyttiin, miksi Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja on eduskuntavaaliehdokkaana, vaikka nuorisojärjestö on aiemmin ilmoittanut vastustavansa ulkomaalaisten adoptioiden tukemista. Kysymyksestä seurasi kiivas väittely etnisestä suomalaisuudesta ja suomen kansalaisuudesta.

– Nuorisojärjestöillä on yleensä radikaaleja kannanottoja, eikä tämä rajoitu perussuomalaisiin. Mielestäni ei ole relevantti kysymys, miten määritellään kuka on suomalainen. Kuitenkin aiheesta käytävä keskustelu jalostaa ajattelua ja radikaalit ajatukset muuttuvat maltillisemmiksi ajan kanssa, Halla-aho sanoi.

Anderssonin mielestä Halla-ahon olisi pitänyt tuomita nuorisojärjestö sen lausuntojen perusteella. Andersson myös viittasi itseensä suomenruotsalaisena.

”Jos saisin Somalian kansalaisuuden, olisinko somali?”

Halla-aho kuittasi takaisin, että hänellä ei ole tapana pöyristyä lausunnoista ja Halla-aho sanoi kestävänsä sen, että hänen kanssaan ollaan eri mieltä asioista.

– Ongelma keskustelussa on, että suomen kielessä ei ole sanaa suomalaiselle etnisyytenä ja suomalaiselle kansalaisena. Jos minä muuttaisin Somaliaan ja saisin kansalaisuuden, minusta tulisi somalialainen, mutta olisinko Lin mielestä silloin somali? Halla-aho kysyi Anderssonilta, joka väitti seuraavaksi perussuomalaisten harjoittavan erottelupolitiikkaa.

Halla-aho vastasi, että Suomessa elää jo nyt etnisiä vähemmistöjä, jotka ovat samalla tavalla suomalaisia kuin kaikki muutkin.

– Haluaisin nostaa tataarit ja juutalaiset esiin. Vähemmistöt kuuluvat Suomeen, he ovat suomalaisia, mutta he ovat myös eri etnisyyksiä. He ovat ihan ylpeitä siitä. Minusta on omituista, jos Suomessa olisi yksi etninen ryhmä, joka ei saa pitää itseään etnisenä ryhmänä eli me suomalaiset.

Yhteinen näkemys löytyi huumausainepolitiikassa

Kaikilta puheenjohtajilta kysyttiin, millä rahamäärällä he tulisivat toimeen kuukaudessa ja riittäisikö toimeentuloon 518 euroa, eli työttömän käytössä kuukausittain olevat rahat.

– Ihminen kyllä tulee toimeen vähällä rahalla, jos on vain vähän rahaa. Näin se on, minullakin on tästä kokemusta opiskeluajalta, Halla-aho sanoi.

Andersson sanoi, ettei hän pärjäisi näin pienillä tuloilla. Haavisto sanoi joskus aikaisemmin sinnitelleensä vastaavalla summalla kuukaudessa, mutta että nykyisin se olisi hänelle vaikeaa.

Puoluejohtajilla oli kohtalaisen yksimieliset näkemykset kysymykseen, joka koski kannabiksen laillistamista. Haavisto nosti esille, että kannabiksen pitkäaikaiskäytöllä on haitallisia vaikutuksia. Silti Haaviston mielestä poliisin resurssit tulisi ohjata kovien huumausaineiden torjuntaan. Andersson arvioi, että kannabiksen laillistaminen olisi omiaan lisäämään aineen käyttöä. Andersson kuitenkin sanoi kannattavansa käytön dekriminalisointia.

Halla-aho sanoi olevansa molempien puoluejohtajien kanssa suunnilleen samoilla linjoilla.

– Olen molempien kanssa samaa mieltä siinä, että itse en kannata kannabiksen laillistamista. En tiedä, onko kannabis vaarallisempi aine kuin alkoholi, mutta ongelma nimeltä alkoholi ei ole peruste tuoda toista ongelmaa siihen rinnalle.

Erimielisyyksistä voitava keskustella sivistyneesti

Lopuksi kaikille puoluejohtajille esitettiin kysymys, jonka kysyjä halusi tietää, millä tavalla jokaisen puoluepomon oma puolue ottaisi huomioon poliittisen vastustajan perustellun ja varteenotettavan esityksen, joka palvelee suomalaista yhteiskuntaa sekä milloin puoluejohtajat olisivat valmiita kuuntelemaan poliittisen vastustajan mielipiteitä kiihkotta, siitä huolimatta että oma mielipide olisi toinen, jos kyseinen esitys palvelisi hyvin suomalaista yhteiskuntaa.

– Minun ihannemaailmassani puolueet tarjoavat toisilleen vaihtoehtoja. Erimielisyyksistä on voitava keskustella sivistyneesti, kuten olemme voineet keskustella tänään. Kuitenkin johtuen siitä, että monissa asioissa meillä voi olla erilainen käsitys siitä, mikä on yhteiskunnan kokonaisetu, yhteisymmärryksen löytäminen voi olla vaikeaa, Halla-aho sanoi.

Anderssonin mielestä asiaperusteinen väittely kuuluu politiikkaan, mutta hän sanoi kannattavansa hyvin perusteltua esitystä. Haavisto sanoi antaneensa tunnustusta hallitukselle Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä.

SUOMEN UUTISET