Bondi Beachin terrori-iskua 14. joulukuuta Australian Sydneyssä on jo luonnehdittu pahimmaksi juutalaisiin kohdistuneeksi joukkomurhaksi maailmassa sitten Hamasin hyökkäyksen vuonna 2023. Juutalaisten hanukka-juhlan aikana kivääreillä toteutetussa iskussa kuoli ainakin 16 ihmistä. Tekijöinä olivat samaan perheeseen kuuluneet isä Sajid Akram ja poika Naveed Akram, jotka käyttivät laillisesti hankittuja aseita.
Suomen Uutiset pyysi kommentteja Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvoston nimittämältä juutalaisten edustajalta, USKOT-foorumin puheenjohtajalta Pavlos Shaul Yliseltä. Häneltä kysyttiin, miten Australian Bondi Beachillä tapahtunut juutalaisiin kohdistunut terrori-isku sekä poliittiseen islamiin kytkeytyvä antisemitistinen retoriikka vaikuttavat juutalaisten turvallisuudentunteeseen ja millaisia seurauksia niillä voi olla Suomessa ja laajemmin Euroopassa.
Antisemitismi on kasvanut voimakkaasti
Onko teillä Suomen juutalaisyhteisössä suoria yhteyksiä tai ajantasaista tietoa Australian juutalaisyhteisöstä Bondin terrori-iskun jälkeen, ja millaisena tilanne heidän näkökulmastaan näyttäytyy nyt?
– Tilanne Sydneyssä tunnetaan täällä melko hyvin. Se on järkyttänyt, vihastuttanut ja pelottanut paikallisia juutalaisia. Kaikki ovat tietenkin järkyttyneitä, mutta tämä ei ole täysin odottamatonta, koska Australian nykyhallitus on ollut vahvasti Israel-vastainen ja vain muutama tunti 7.10.2023 tapahtuneen yli 1 100 juutalaisen teurastuksen jälkeen alkoivat isot pro-Palestiina-mielenosoitukset, Ylinen kertoo.
– Monet ovat vihaisia, koska oli vain ajan kysymys, että joku islamisti haluaa verta iskulauseiden sijaan. Samalla leviävät pelko ja kysymykset siitä, voivatko juutalaiset elää Australiassa tulevaisuudessa ja pystyvätkö viranomaiset takaamaan kaikille turvallisuuden. Se on iso kysymys myös meillä Euroopassa monin paikoin.
Antisemitististen tekojen määrä Australiassa oli kasvussa jo ennen Bondin iskua. Sama kehitys on nähtävissä Euroopassa. Suomessa Helsingissä on nähty juutalaisyhteisöön kohdistuvaa häirintää, esimerkiksi mielenosoituksia kouluun menevien lasten edessä.
– Antisemitismi voimistui voimakkaasti Hamasin 7.10.2023 hyökkäyksen jälkeen. Tämän nähtiin olleen osa laajaa disinformaatiokampanjaa, johon osa opiskelijoista, poliitikoista ja länsimaisista medioista osallistui kritiikittä. Tämä on lisännyt vihaa juutalaisia kohtaan ja normalisoinut vihan ”legitiimien” toimijoiden kautta.
Asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä
Miten poliittisen islamin islamistinen antisemitismi näkyy käytännössä juutalaisyhteisön arjessa Suomessa? Entä äärioikeistolainen ja äärivasemmistolainen antisemitismi?
– Juutalaisyhteisö on ollut jakautunut sen suhteen, miten antisemitismiä tulisi tarkastella. Ennen keskityttiin äärioikeistoon, mutta vasemmiston sisällä kasvanut antisemitismi on tullut näkyväksi vasta viime vuosina. Poliittisen islamin vaikutus näkyy pääosin pro-Palestiina-mielenosoituksissa ja yliopistokampuksilla, ei niinkään muslimiyhteisössä laajasti. Meillä on erinomaiset välit moniin muslimiyhteisöihin Suomessa, ja mielestäni islamia ei tule nähdä monoliittina.
– Haluan korostaa, että Suomen tataarit osallistuivat sekä talvi- että jatkosotaan, ja he osoittavat meille kaikille, että islam ei ole ongelma. Ongelma lienee se, että nyt islamofobia on lanseerattu siten, että poliittisesta islamista ja sen ilmiöistä ei pystytä puhumaan. Sen seurauksena joko vaietaan tai syytetään kaikkia muslimeja. Meidän pitää pystyä puhumaan kaikista vaikeistakin asioista niiden oikeilla nimillä. Se on länsimaisen demokratian selviytymisen elinehto.
Vuorisen kommentit yllyttävät väkivaltaan
Vasemmistoliiton Pinja Vuorisen kirjoitus johti syytöksiin juutalaisvastaisuudesta sekä rikosilmoituksiin, joiden perusteella poliisi tiedotti aloittaneensa esitutkinnan. Mitä ajatuksia tämä herättää yhteisössänne?
– Tapauksen koetaan edustavan ilmiötä, jossa vasemmisto on siirtynyt alueille, jotka aiemmin liitettiin niin sanottuun äärioikeistoon. Yhteisössä koetaan huolta siitä, ettei poliittinen vasen laita kykene käsittelemään antisemitismiin liittyviä kysymyksiä objektiivisesti. Siellä on esimerkiksi vaikea tunnistaa, että he eivät käsittele Israelia samalla tavalla kuin muita maita, vaan nähtävissä on usein kaksoisstandardeja. Pinja Vuorisen kommentit ovat vakavia, koska niiden voidaan tulkita sisältävän väkivaltaan yllyttämistä.
Suomen juutalaiset huolissaan
Miten Bondin terrori-isku koetaan Suomen juutalaisyhteisössä, ja onko sillä ollut konkreettisia vaikutuksia arkeen, turvallisuusjärjestelyihin tai huoleen tulevista juhlapäivistä Suomessa?
– Totta kai me olemme huolissamme, mutta paine ja huoli on ollut kova 7. lokakuuta 2023 lähtien. Helsingin poliisi reagoi tilanteeseen oma-aloitteisesti ja vakavasti, mistä minä ja koko yhteisö haluamme kiittää sekä poliisia että muita viranomaisia, jotka tekevät työtä turvallisen Suomen puolesta. Huolta aiheuttaa myös mahdollisuus, että hybriditoimijat voisivat lietsoa väkivaltaa Suomessa.
– Me juutalaiset olemme usein näiden toimijoiden mielestä hyvä kohderyhmä muun muassa siksi, että mielipiteet Israelista tai meistä jakautuvat rajusti länsimaissa, kuten esimerkiksi Suomenkin S-ryhmän linjauksista sekä Euroviisu-keskusteluista nähdään, Ylinen sanoo.
S-ryhmän Israel-linjaus on saanut kritiikkiä. Linjausta on arvosteltu epäjohdonmukaiseksi. S-ryhmän SOK:n vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa väisti Iltalehden haastattelussa kysymyksen siitä, mistä syystä Iranin islamistinen hallinto saa hyllypaikan S-ryhmän kaupoissa.
Mielenosoitukset ajoittuvat juutalaisten juhlapyhiin
Suomessa järjestettiin samana päivänä Helsingin keskustassa Palestiinaa tukeva mielenosoitus. Mielenosoituksissa on aiemmin nähty islamistista symboliikkaa ja ajoittain terroristijärjestöjen tunnuksia. Millaisia ajatuksia tämä herättää teissä Suomen juutalaisyhteisön edustajana?
– Tapahtuma ei tullut yllätyksenä. Ajoitusten koetaan usein olevan tarkoituksellisia, ne osuvat usein meidän juutalaisten juhlapyhiin. Länsimaiden kokoontumis- ja sananvapautta käytetään varmasti osana poliittisen islamin vaikutustyötä. Voidaan tietenkin kysyä, miksi samanlaista toimintaa ei sallita monissa Lähi-idän maissa? Näissä maissa ei saa edes marssia niin sanotun Palestiinan lipun alla. Mitä sellaista he tietävät, mitä länsimaissa ei haluta tunnistaa? Minusta Lähi-idän maat lienevät kuitenkin asiantuntijoita tässä asiassa.
Ovatko mielenosoitukset islamistien masinoimia?
Moni on ihmetellyt, miksi Palestiinaa tukevissa mielenosoituksissa ei juuri nähdä terroristijärjestö Hamasin vastustamista, vaikka Gazassa on raportoitu Hamasin harjoittamasta sorrosta toisinajattelijoita kohtaan ja ryhmä on kieltäytynyt aseidenriisunnasta. Mitä tämä mielestänne kertoo mielenosoitusten viesteistä ja painotuksista?
– Voidaan varmaan kysyä, kuinka spontaaneja kansalaisyhteiskunnan masinoimia nämä mielenosoitukset yleensäkään ovat vai onko taustalla poliittisen islamin ja sen liittolaisten toimintaa. Osallistujissa on tietenkin myös vilpittömästi narratiiviin uskovia. Tavallisten gazalaisten ihmisoikeudet eivät näissä tilaisuuksissa kuitenkaan liene keskiössä, vaan tietyn narratiivin edistäminen. Siltä se näin ulkopuolisen silmin näyttää, Ylinen sanoo.
The Telegraph uutisoi viime viikolla tapauksesta, jossa Gazasta levinneellä videolla näkyy varastoituja äidinmaidonkorvikkeita ja lasten ravintovalmisteita Gazan nälkäkriisin aikana. Lehden haastatteleman gazalaisen tutkijan Ahmed Fouad Alkhatibin mukaan havainnot tukevat käsitystä siitä, että Hamas on käyttänyt siviiliväestön kärsimystä osana poliittista painostusta.
Kaikuja suomettumisen ajoilta
Israelia koskevat YK:n alaisen tutkintakomission esittämät kansanmurhasyytökset ovat herättäneet laajaa keskustelua, vaikka kyse ei ole YK:n virallisesta tai oikeudellisesti sitovasta kannasta, vaan yksittäisen komission näkemyksestä, jonka taustalla ovat tietyt jäsenvaltiot. Miten arvioitte näiden syytösten vaikuttavan kansainväliseen ilmapiiriin ja juutalaisyhteisöihin eri maissa?
– Juutalaisyhteisö näkee Israelin olleen YK:ssa pitkään ”helppo vihollinen”, jota vastaan hyväksytään huomattavan paljon enemmän tuomitsevia päätöksiä kuin muita valtioita vastaan. YK:n yleiskokous on tuominnut Israelin vuoden 2015 jälkeen yli kaksi kertaa useammin kuin kaikki muut maailman maat yhteensä. Israel on tuomittu noin 180 kertaa ja muut alle 90 kertaa.
– Jokainen normaalisti ajatteleva ihminen ymmärtäisi, että jokin on tässä pielessä, mutta esimerkiksi Suomen nykyinen linja, osallistuminen syytösten voimistamiseen, tietenkin koetaan valitettavana ja kaikuna suomettumisen ajoilta. Ymmärrämme, että YK-politiikka on teatteria niin sanotun ”globaalin etelän” miellyttämiseksi, mutta me suomalaiset tiedämme, että historia ei ole tästä miellyttämispolitiikasta kovin montaa menestystarinaa kirjoittanut. Lopulta on aina katsottava totuutta silmästä silmään ja ”naamarit on poistettava”.
Amnestyltä kesti yli kaksi vuotta tunnustaa joukkomurha
Amnesty International julkaisi 4.12.2025 raportin, jossa todetaan, että Hamasin 7. lokakuuta 2023 tekemät murhateot täyttävät ihmisyyttä vastaan tehdyn rikoksen, joukkotuhoamisen, tunnusmerkistön. Suomessa tästä johtopäätöksestä on uutisoitu vain vähän. Millaisia ajatuksia tämä herättää teissä, ja miten koette mediahuomion epäsymmetrian vaikuttavan keskusteluun?
– Raportti ei tosiaan noussut merkittävästi esiin suomalaisessa mediassa, mikä voidaan nähdä osana 7.10.2023 jälkeen syntynyttä Hamasin, Iranin sekä Venäjän hybridivaikuttamisen ilmapiiriä, jonka seurauksena media on lukkiutunut tiettyyn narratiiviin. Moni toimitus ei varmaan halua kirjoitella analyysejä asiasta, joka sotii yli kahden vuoden ajan ylläpidettyä ideologista linjaa vastaan. Suomella ei edes olisi Lähi-idän asiantuntijoita, jotka osaisivat tätä kommentoida, koska nämä teot on kiistetty tai niitä on vähätelty näiden asiantuntijoiden toimesta Gazan sodan alusta saakka.
– Tämä ei ole vain Suomen ongelma, vaan kyse on laajasta kansainvälisestä toiminnasta ja sen seurauksista. BBC-paljastukset ja monet muut ovat osoittaneet, että tässä on kyse länsimaalaisuuden ja demokraattisen maailmankatsomuksen kyseenalaistamisesta, ja varmaan siksi Amnestyltäkin kesti yli kaksi vuotta päästä tähän johtopäätökseen. On ollut varmaan todella vaikeaa Amnestylle sisäisesti yrittää olla objektiivinen tässä asiassa. Tämä siitä huolimatta, että gazalaiset itse kuvasivat tapahtumat ja levittivät ne sosiaaliseen median kanaviin, Ylinen päättää.
Amnesty Internationalin raportti julkaistiin joulukuun alussa. Raportin sivulla 151 kirjoitetaan: ”Osana 7. lokakuuta 2023 tehtyjä hyökkäyksiä toteutetut murhateot ’muodostivat tai tapahtuivat osana siviiliväestön jäseniin kohdistunutta joukkosurmaa’, ja ne täyttävät siten ihmisyyttä vastaan tehdyn rikoksen, joukkotuhoamisen, tunnusmerkistön.”
Terrori-iskulle osoitettiin suosiota
Ruotsalaismedia Doku uutisoi maanantaina, kuinka terrori-iskun jälkeen osa ruotsalaisista reagoi tapahtumiin suosionosoituksin ja avoimella juutalaisvihalla. Selkeiden tuomioiden rinnalla levitettiin salaliittoteorioita, joiden mukaan Israel olisi lavastanut iskun sympatian saamiseksi. Samaa sisältöä levisi myös uutisten somejakojen kommenttikentissä, joissa juutalaisia halvennettiin, heidän turvallisuutensa missä tahansa kyseenalaistettiin ja kuolonuhrien määrän toivottiin kasvavan.
Ilmiö ei rajoittunut Ruotsiin. Al-Jazeeran, Al-Arabiyan ja muiden arabialaismedioiden sosiaalisen median jaoissa ja kommenttikentissä esiintyi runsaasti iskun tukemista sekä juutalaisten uhrien pilkkaamista. Iskua ylistettiin uskonnollisin ilmauksin, ja osa kommenteista pyrki oikeuttamaan väkivallan viittaamalla Gazan tapahtumiin.
