Britannian vaaleissa tapahtui suuri yllätys, kun hallitseva konservatiivipuolue nousi oikeaan jytkyvoittoon. Vielä vaalien alla ennustettiin, ettei mikään puolue saisi riittävää enemmistöä. Konservatiivit saivat kuitenkin parlamenttiin yksinkertaisen enemmistön, eikä odotettua koalitiohallitusten aikaa tulekaan.

Tämä merkitsee myös sitä, että Britannia äänestää vuonna 2017 EU-jäsenyydestä. Niin on konservatiivinen pääministeri David Cameron luvannut, jos hän voittaa vaalit, kuten nyt kävi. Britannian ero EU:sta on nyt lähempänä kuin koskaan.

51 prosenttia paikoista

Konservatiivit saivat tiukassa vaalissa 51 prosenttia parlamentin paikoista. Tämä mahdollistaa Britanniassa perinteisen yhden puolueen hallituksen. Edellisellä vaalikaudella konservatiivit jäivät niukasti enemmistöstä. He ottivat hallitukseen apupuolueekseen liberaalit, mihin ei nyt ole välttämätöntä tarvetta.

Jaossa oli kaikkiaan 650 paikkaa. Konservatiivit saivat 331 paikkaa, missä oli lisäystä 28 paikan verran. Työväenpuolue menetti 25 paikkaa jääden 232 paikkaan.

Kolmanneksi eniten, 56 paikkaa sai Skotlannin kansallispuolue SNP. Työväenpuolueen liittolainen sai vaalivoiton, mutta söi samalla työväenpuolueen ääniä.

EU-vaaleissa hyvin menestynyt itsenäisyyspuolue Ukip sen sijaan menetti toisen paikkansa jääden vain yhteen paikkaan. Vain vihreät saivat yhtä vähän paikkoja. Eräät alueelliset pikkupuolueet saivat muutamia paikkoja.

Enemmistövaalitapa sortaa häviäjiä

Britannian vaalitavan ennustettiin tulevan jo näissä vaaleissa tiensä päähän. Ennusteiden mukaan näytti pitkästä aikaa siltä, ettei mikään puolue olisi saanut enemmistöä, jolloin oltaisiin jouduttu pakon edessä siirtymään muualla Euroopassa tyypilliseen koalitiohallitukseen, jossa tarvittavaa enemmistöä haetaan liittoutumalla toisten puolueiden kanssa.

Ennusteen mukaan työväenpuolue olisi voinut liittoutua Skotlannin kansallispuolue SNP:n kanssa. Skotlanti olisi epäilemättä hyötynyt tästä liitosta. Nyt vaikutti Skotlannin kansallisuusaate osaltaan niin, ettei työväenpuolue saanut haluamaansa vaalivoittoa.

Työväenpuolueen, liberaalien ja Skotlannin kansallispuolueen johtajat ilmoittivat heti vaalien jälkeen eroavansa puolueensa johdosta.

Häviäjien äänet menevät hukkaan

Britannia on jaettu 649 vaalialueeseen, joista ainoastaan voittaja pääsee parlamenttiin. Tällöin häviäjien äänet menevät hukkaan. Britanniassa on kysytty yhä laajemmin, kuinka demokraattinen tämä vaalitapa oikeastaan on.

Kun konservatiivit saivat paikoista 51 prosenttia, äänistä se sai vain 36,9 prosenttia. Työväenpuolue ei jäänyt kovin kauas: se sai 30,4 prosenttia äänistä, paikoista se sai 35 prosenttia.

Ukipin ja SNP:n synkkä paradoksi

Itsenäisyyspuolue Ukip kärsi tolkuttomasta vaalitavasta kaikkein eniten: puolue sai kolmanneksi eniten ääniä: 12,6 prosenttia eli sen kannatus liikkuu samoissa lukemissa ruotsidemokraattien (12,86) tai Tanskan kansanpuolueen (12,3) kanssa. Ääniä Ukipille kertyi noin 3,9 miljoonaa.

Tanskan kansanpuolue sai saaliillaan 22 paikkaa, ruotsidemokraatit 49 paikkaa. Suomessakin sillä saisi noin 24 paikkaa. Hallitukseen eivät Ruotsin ja Tanskankaan puolueet ole vielä päässeet. Mutta Britanniassa on neulansilmä säädetty vielä kireämmälle.

Skotlannin kansallispuolue sai 4,7 prosentin äänisaaliillaan 56 kertaa enemmän paikkoja kuin Ukip 12,6 prosentilla. Tämä johtuu siitä, että SNP sai johtoaseman lukuisilla Skotlannin vaalialueilla.

Mutta Ukipin politiikka ei ole mennyt hukkaan: se on pitänyt kansan EU-kriittisiä tunteita esillä niin, että myös konservatiivit ovat joutuneet reagoimaan siihen, mikä on epäilemättä osaltaan nostanut konservatiivien äänisaalista.

Mutta samalla tämä konservatiivien jytky antoi ehkä lisäaikaa vaalitavalle, joka lienee joka tapauksessa tulossa tiensä päähän.

Veli-Pekka Leskelä