

Työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn ilmoitti jättävänsä tehtävänsä raskaan parlamenttivaaleissa koetun tappion jälkeen. / Wikipedia/Rwendland
Brittivaaleissa historian havinaa – vasemmisto menettää kannatuksensa, kun se hylkää isänmaallisuuden ja oman maansa duunarit
Iso-Britannian entinen konservatiivinen pääministeri Margaret Thatcher totesi valtakautensa (1979-1990) loppuvaiheissa, että konservatiivit saattavat hyvinkin hävitä seuraavat vaalit ja monet tulevaisuuden vaalit, mutta markkinatalous ei häviä vaaleja enää milloinkaan. Näin kävi jälleen Iso-Britanniassa joulukuun 2019 parlamenttivaaleissa. Yhdysvaltain ja Britannian poliittiseen historiaan erikoistunut vapaa toimittaja Matti Hukari analysoi maan poliittista lähihistoriaa.
Thatcher myös ymmärsi arkisten asioiden olevan äänestäjille tärkeämpiä kuin valtion vähien varojen käyttäminen maailmanparannukseen. Kesäkuun 1983 parlamenttivaalien aikaan Margaret Thatcher järkyttyi ruokaostoksilla, kun kaupassa oli tarjolla vain tanskalaista pekonia englantilaisen sijaan. Tämä lause toi miljoonia ääniä konservatiiveille. Samaan aikaan Labourin puheenjohtaja Michael Foot ja puolueen nouseva tähti Neil Kinnock puhuivat tärkeilevästi arvostellen Thatcherin voittamaa Falklandin sotaa ja Yhdysvaltalaisten Pershing-ohjusten sijoittamista Englantiin, mikä sai heidät näyttämään epäisänmaallisilta.
Sen sijaan Labour-puolue hävisi nyt puheenjohtajansa Jeremy Corbynin johdolla jo kolmannet vaalit peräkkäin. Corbynin vaaliohjelma soti kaikkea markkinatalouteen liittyvää vastaan.
Vaikka rautateiden kansallistaminen ja terveydenhoidon julkisen sektorin vahvistaminen saattoi hyvinkin sopia monen veronmaksajan käsitykseen tehokkuudesta ja oikeudenmukaisuudesta, Corbyn unohti isänmaallisuuden.
Ilkka-Cristian Björklund varoitti Euroopan vasemmistopuolueita ylimielisyydestä ja kansan vähättelystä jo yli 40 vuotta sitten. Hän kirjoitti Kanava -lehden numerossa 5/1978 artikkelin espanjalaisen Santiago Carillon eurokommunismia käsittelevästä kirjasta. Tulkitsen Carillon ja Björklundin ennustaneen jo siiloin, että Euroopan maiden vasemmistopuolueet menettävät siinä vaiheessa kannatuksensa, kun ne hylkäävät isänmaallisuuden ja lopettavat puolustamasta omien maidensa työläisiä – ”Toimihenkilöt ja työläiset ovat luonnostaan isänmaallisempia kuin pääomapiirit, joiden isänmaallisuus on siellä mistä sijoituksista saa suurimman voiton”.
Corbyn on 70-vuotias pitkän linjan poliitikko, joka ammattiliittovirkailijana työskennellessään aloitti poliittisen uransa paikallistasolla Haringeyssa 1974 ja myöhemmin Islingtonissa. Nuo kaupunginvaltuustot olivat 1970- ja 1980-luvullla tunnettuja ns. vasemmistokaheleista. Virallisemmin heidät tunnettiin Labourin militanttisiiveksi kutsuttuna vasemmistona (The Labour Party Young Socialists).
Corbynin ensimmäiset vaalit puolueensa puheenjohtajana olivat toukokuun alussa 2016 järjestetyt Skotlannin parlamenttivaalit. Niissä tapahtui historiaa, kun työväenpuolue jäi kolmanneksi. Seuraava takaisku tuli 23.6.2016 pidetyssä eurojäsenyyttä koskeneessa kansanäänestyksessä. Niissä vaaleissa Corbyn ja Labourin muut johtohenkilöt olivat virallisesti – joskin ponnettomasti – Iso-Britannian EU-jäsenyyden kannalla.
Corbyn valittiin uudelleen puheenjohtajaksi Liverpoolissa pidetyssä puoluekokouksessa 24.9.2016. Hän voitti haastajansa Owen Smithin ja sai äänistä 61,8 %. Viimeisimmän työväenpuolueen hallituksen ulkoministeri David Miliband purki tuntojaan tuloksen jälkeen ja epäili Corbynin poliittisen linjan järkevyyttä: ”Suuryritysten sosialisointi tuhoaisi tuottavuuden, valtion lisävelkaantuminen saattaisi Britannian Kreikan kaltaiseen tilanteeseen, eikä yrityksiä ja pienyrittäjiä voi verottaa hengiltä. Vain vasemmistoradikaalit uskovat Corbynin talousidealismiin.”
Joulukuun 2019 vaalituloksen perusteella Miliband näyttää arvioineen tilanteen oikein. Konservatiiveille ja pääministeri Boris Johnsonille voitollisten parlamenttivaalien tuloksista nähtiin, että ratkaisevat äänet tulivat pienten teollisuuskaupunkien perinteisiltä labour-äänestäjiltä.
Tuoreimmissa parlamenttivaaleissa labourin brittiduunarit pettivät johtoeliitin taas kerran, kun he halusivatkin itselleen säädyllistä elämää eivätkä energiaköyhyyden kurittamaa korpivaellusta. Brittien keskiluokan enemmistö toivoo heidän työstään ansaitsemien palkkatulojen kuuluvan ensisijaisesti heille itselleen, ei valtiolle. Corbynin puheista saattoi päätellä verorahojen saamapuolelle kuuluvan aivan muut kuin oman kansan edustajat.
Saksan liittokansleri Angela Merkel huomasi vuonna 2007, että Eurooppa edusti 7 % maailman väestöstä, 25 % kansantuotteesta ja 50 % sosiaalimenoista. Kuluneen 12 vuoden aikana noiden lukujen osoittaman epäsuhdan korjaamiseksi ei EU-komissio ole tehnyt yhtäkään päätöstä. Ne britit, jotka ymmärsivät mitä nuo luvut tarkoittavat EU:n tulevaisuudelle, äänestivät ymmärrettävästi Brexitin puolesta.
Lontoon lukuisilla ilmastomielenosoituksillakin saattoi olla osuutta vaalitulokseen. Brittien syvät rivit ovat jo kyllästyneet ajatukseen, että heidän verotuksensa kiristäminen olisi kuin termostaatti, jolla säädetään koko maapallon lämpötilaa. Vertailuna tulee mieleen, kuinka Ranskassa vuonna 1968 Nanterren yliopiston opiskelijaliikehdinnästä levisi lakkoaalto, jota vasemmiston poliittiset johtajat entisestään lietsoivat. Tuo lakkoilu ei saanut keskiluokan eikä normaalityöläisten tukea ja he osoittivat mielipiteensä kesäkuun parlamenttivaaleissa. Silloin vasemmistopuolueiden yhteinen äänimäärä oikeutti vain 91 paikkaan kansalliskokouksen 485:stä. Vaalitulos oli luottamuksenosoitus järjestykselle ja oikeistolaiselle kansallismieliselle presidentti Charles de Gaullelle.
MATTI HUKARI
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saksan vasemmistopuolueen käytöstavat: Uudelle pääministerille varatut onnittelukukat paiskattiin tämän jalkoihin ja marssittiin tuohtuneena ulos

Brittien ja EU:n tulevasta suhteesta neuvotellaan taas – osapuolet täysin eri linjoilla
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Jengipomon pidätys Turkissa enteilee huumemarkkinoiden uusjakoa Pohjolassa – valtatyhjiö täytetään tavalla tai toisella
Rikollispomon pidätys Turkissa johtaa valtatyhjiöön Pohjoismaiden ja ennen kaikkea Ruotsin huumekaupassa. Myös kilpailevan jengin johtaja on maanpaossa, joten järjestäytyneen rikollisuuden mannerlaatat ovat liikkeessä. Tyhjiöillä on tapana täyttyä, tavalla tai toisella.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää