Joskus politiikassa voittaa puolue, joka vetoaa puoluekentän keskustaan. Nyt Yhdysvallat on kuitenkin niin polarisoitunut, että yli puoluerajojen vetoava puolue ei pärjää, väittää Yhdysvaltain historian dosentti Markku Ruotsila. Aina 2000-luvun alusta lähtien voittaja on ollut puolue, jonka on onnistunut saada paremmin äänestysuurnille omat ydinkannattajansa. Ruotsilan mukaan Donald Trumpin mahdollisuudet tulla uudelleenvalituksi presidentiksi ovat lähtökohtaisesti erinomaiset.

Puolue- ja ideologiset rajat ylittävää yksimielisyyttä ei yksinkertaisesti Yhdysvalloissa enää ole olemassa mistään asiasta. Tutkimusten mukaan 90 prosenttia yhden pääpuolueen kannattajista ei voi enää kuvitellakaan toisen puolueen äänestämistä, Ruotsila toteaa Verkkouutisissa.

Yhdysvaltain seuraavat presidentinvaalit järjestetään vasta yli vuoden päässä marraskuussa 2020. Sekä Trumpin että hänen haastajakseen demokraattisesta puolueesta hamuavien teemat ja painotukset näyttävät niin ikään vakiintuneen.

Kaksi kautta on Yhdysvalloissa normi

Ruotsila muistuttaa, että perinteisesti Yhdysvalloissa vallassa oleva, toista kautta tavoitteleva presidentti on ollut vahvoilla. Sitten toisen maailmansodan vain kahta uudelleenvalintaa tavoitellutta presidenttiä ei ole valittu toiselle kaudelle.

– Kahden kauden presidenttiyksiä on historiallisesti tarkastellen pidettävä siis lähtökohtaisena olettamana, Ruotsila toteaa.

Talouskasvu ja työllisyyskehitys tukee Trumpin uudelleenvalintaa

Vuoden 1945 jälkeen vaille toista virkakautta jääneet presidentit hallitsivat aikoina, joita jäsensivät talouslama ja yleinen pessimismi tulevaisuuden suhteen. Tällaista tilannetta Trumpilla ei ole edessään. Näin hänen mahdollisuutensa tulla uudelleenvalituksi ovat lähtökohtaisesti erinomaiset, Ruotsila analysoi.

– Trump lähtee vaaleihin tilanteessa, jossa taloudella menee hyvin. Tätä hänen voi odottaa korostavan korostamistaan, kuukausi kuukaudelta yhä enemmän.

Trumpin talouspolitiikka on tuottanut huomattavan talouskasvun ja tulotason nousun myös kaikkein köyhimmille (itse asiassa varsinkin heille) – näin hän julistaa jatkuvalla syötöllä jo nyt. Demokraattien voitto merkitsisi siten kaiken saavutetun menetystä sekä paluuta lamaan ja epävarmuuteen, Ruotsila toteaa.

Demokraattien ainoa toivo on vasemmistolaisessa vihassa

Myös Trumpia haastavilla demokraateilla on realistiset mahdollisuudet vaalivoittoon. Tämä on mahdollista siitä huolimatta, että demokraattien presidenttiehdokkuutta tavoittelevista useimmat ovat tehneet hyvin jyrkän poliittisen käännöksen kohti vasenta, Ruotsila uskoo.

Ruotsilan mukaan demokraattinen puolue on nyt vasemmistolaisempi kuin koskaan sitten 1970-luvun alun, ja ainakin se on siirtynyt huomattavasti enemmän vasemmalle kuin yhdysvaltalaisten ehdoton enemmistö.

– Ja demokraatit ovat nyt motivoituneempia, vihaisempia ja päättäväisempiä kuin republikaanit. Heitä on myös suhteessa suurempi osuus äänestäjäksi rekisteröityneistä kuin muissa viimeaikaisissa vaaleissa.

Koska kaikki Yhdysvaltain viimeaikaiset vaalit on ratkaistu kokonaisäänimäärien huomattavan pienillä siirtymillä, vaa’ankieliksi noussevat taaskin vaalien aattona vihaisemmat ja motivoituneimmat, Ruotsila päättelee.

– Donald Trumpin onnistui innostaa äänestyspaikoille vuonna 2016 juuri tarvittavat määrät tuolloin vihaisimpia ihmisiä – työväen- ja keskiluokkaisia valkoisia kristittyjä. Siksi hän voitti vaalit. Nyt nuo vihaisimmat ja tyytymättömimmät ihmiset löytyvätkin vasemmistosta, eikä heidän äänestämään innostaminen vaadi suurtakaan työtä.

Amerikkalaiset ovat edelleen voittopuolisesti konservatiiveja

Ruotsilan mukaan tässä dynamiikassa voi piillä demokraattien voiton salaisuus, mutta tuloksesta on joka tapauksessa odotettava hyvin tasainen ja täpärä.

Demokraattien kannalta ongelmallista on, että mielipidetiedustelut eivät kerro mistään yhdysvaltalaisen äänestäjäkunnan laajemmasta kääntymisestä vasemmalle. Päinvastoin, maassa on kyselytutkimusten mukaan vasemmistolaisia vain neljännes, konservatiiveja useampi kuin neljä kymmenestä. Vain kuudessa osavaltiossa asuu enemmän vasemmistolaisia kuin konservatiiveja.

Toisaalta maa on polarisoitunut: Fox Newsin ja Harrisin tutkimusten mukaan 25 prosenttia kansalaisista kannattaa nyt sosialismia ja miltei 40 prosenttia haluaisi asua sosialistisessa maassa.

– Demokraattien käännös vasempaan on osin reaktiota tällaisiin lukuihin, mutta ennen muuta siinä on kyse tarpeesta vedota puolueen aktiivisiin esivaaliäänestäjiin ja he ovat nyt ennen näkemättömän vasemmistolaisia, Ruotsila analysoi.

Suomen Uutiset