Viikon 30/2017 luetuin
Turvapaikanhakijan saa palauttaa poikkeuksellisissakin olosuhteissa ensimmäiseen EU-saapumismaahan, linjasi EU:n tuomioistuin Dublin-asetuksen tulkintaa. Päätös voi vaikuttaa merkittävästi EU-maiden maahanmuuttopolitiikkaan tulevaisuudessa.
Tuomioistuimen ratkaisu koski kahta afgaaniperhettä ja yhtä syyrialaista, jotka hakivat turvapaikkaa jätettyään Kroatian. Tuomioistuimen mukaan turvapaikkahakemuksen käsittely oli Kroatian vastuulla, BBC kertoo. Molemmissa tapauksissa hakijat olivat saapuneet unioniin Kroatian kautta, mutta kroatialaisviranomaiset olivat ohjanneet hakijat eteenpäin naapurimaihin.
Euroopan unionin Dublin III -asetuksen mukaan turvapaikkahakemus on käsiteltävä siinä, maassa, jonka kautta hakija on saapunut EU:n alueelle. Turvapaikkakriisin 2015-2016 aikana asetusta ei kuitenkaan juurikaan noudatettu, vaan turvapaikanhakijat käytännössä saivat itse valita, missä maassa turvapaikkaa hakea. Suuri osa turvapaikanhakijoista sai turvapaikan tai ainakin oleskeluluvan haluamassaan maassa.
Syyrialainen oli hakenut turvapaikkaa Sloveniasta, afgaaniperhe Itävallasta. Slovenia ja Itävalta halusivat palauttaa hakijat Kroatiaan. Useimmat tätä reittiä tulevat turvapaikanhakijat olivat tosin matkalla vielä Sloveniaa ja Itävaltaa pitemmälle, Saksaan ja aina Ruotsiin ja Suomeen asti.
Tuomioistuimen nyt tekemän ratkaisun mukaan turvapaikkahakemukset olisi tullut käsitellä Kroatiassa, ja Itävallalla ja Slovenialla oli oikeus palauttaa hakijat Kroatiaan. Tuomioistuimen perustelujen mukaan muuten Kroatia pystyisi välttämään vastuunsa turvapaikkaprosessissa.
Aiemmin turvapaikkakriisin aikana tuomioistuimen julkisasiamies oli linjannut, että pakolaiskriisin kaltaisissa poikkeusoloissa Dublin-asetuksesta voi poiketa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.
Minneapolisissa tapahtui kouluammuskelu, jossa hyökkääjä tappoi kaksi lasta ja haavoitti lähes kahtakymmentä. Suomen valtamedia jätti järjestelmällisesti kertomatta, että ampuja oli Trumpia ja juutalaisia vihaava "transnainen".
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.
