LEHTIKUVA
Moni näkee eduskunnan puhemies Maria Lohelan perussuomalaisten presidenttiehdokkaana. Lohela on huomiosta iloisesti yllättynyt.
Seuraavat presidentinvaalit ovat jo kahden vuoden päästä, ja pian myös perussuomalaisten on aika alkaa vakavasti miettiä omaa ehdokastaan ulkoministeri Timo Soinin kieltäydyttyä. Kysyttäessä puolueväen omaa suosikkia on eduskunnan puhemies Maria Lohelan nimi mainittu varsin usein. Puhemies itse vaikuttaa asiasta iloisesti yllättyneeltä.
– Totta kai se tuntuu mukavalta, että työni eduskunnassa on noteerattu. Suhtaudun hyvin innostuneesti ja suurella vakavuudella tehtävääni eduskunnan puhemiehenä, ja on hienoa, jos sen myötä ihmisille on muodostunut tällaisia mielipiteitä. On päivänselvä asia, että myös perussuomalaisten pitää asettaa presidentinvaaleihin oma ehdokkaansa, ja pikkuhiljaa alkaa olla käsillä aika oman parhaan ehdokkaan löytämiseksi. Tulen seuraamaan niitä keskusteluja suurella mielenkiinnolla, Lohela sanoo.
Lohela arvelee, että tietynlaisia tehtäviä eduskunnassa hoitavat ihmiset joutuvat jo perinteidenkin takia miettimään omalta kohdaltaan tämänkaltaisia asioita. Jos kysymys presidenttiehdokkuudesta jossain vaiheessa Lohelalle esitetään, pitää asiaa tietysti harkita tarkkaan. Politiikassa pitää olla valmis vastaamaan kaikkiin eteen tuleviin mahdollisuuksiin ja haasteisiin.
Kansainvälisen vakauden aika on päättynyt
Lohela uskoo, että seuraavissa presidentinvaaleissa tulee ulko- ja turvallisuuspoliittisilla asioilla olemaan aiempaa suurempi painoarvo. Viime vuosien tapahtumat kansainvälisessä politiikassa osoittavat, että pitkään jatkunut vakauden aika on päättynyt.
– Toivottavasti olemme taas menossa kohti parempia aikoja, mutta lähiajat tulemme elämään turbulentimpia vuosia politiikan näyttämöllä. Seuraavien presidentinvaalien aikana toivon näkeväni ehdokkailta yhteishengen nostatusta. Talvisodan henki saisi löytyä uudelleen, Lohela pohtii.
Eduskunnassa laitetaan kova kovaa vastaan
Nykyään puhutaan paljon kansan kahtiajakautumisesta. Eduskunnassa tämä näkyy muun muassa siten, että politiikan molemmat laidat ovat olleet viime aikoina erittäin latautuneita. Oppositio haastaa hallitusta todella kovaa, ja hallitus on myös vastannut tiukasti.
– Koviakin yhteenottoja on nähty, ja keskustelua on käyty paljon värikkäiden sanojen kautta. Enemmän toivoisin rakentavaa tulevaisuuteen katsomista ja analyyttistä kokonaisuuksien hahmottamista. Poliitikkojen pitäisi uskaltaa laittaa Suomen etu oman edun edelle, sanoo Lohela.
Ihmiset kaipaavat asiallisuutta
Eduskunta on poliittinen instituutio, ja politiikka on luonteeltaan sellaista, että kaikki keinot valjastetaan käyttöön. Peli on kovaa ja se pitää hyväksyä, mutta Lohela uskoo myös, että someyhteiskunnan myötä myös politiikka on mennyt huomionkipeämpään suuntaan.
– Sosiaalisessa mediassa on räväkkyydellä helppo saada huomiota, ja on tavallaan ymmärrettävää, että huomiota halutaan, vaikka se ei aina ole edes hyvää. Minulle tulleen palautteen perusteella monet ihmiset ovat kuitenkin pettyneet siihen tapaan, miten jotkut poliitikot ovat käyttäytyneet täysistunnoissa. Ihmiset kokevat, että vakavien asioiden äärellä pitäisi käyttäytyä rakentavammin. Huomiota siis raflaavalla esiintymisellä kyllä saa, mutta arvostusta välttämättä ei, Lohela toteaa.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Suomen Uutiset sai yhteydenottoja liittyen vaatekauppajätti Zalandon somekampanjaan. Yhteydenotoissa huomautettiin, että hijab ei ole neutraali muotiasuste, vaan poliittisen islamin symboli, jota käytetään naisten alistamiseen monissa maissa – myös Euroopassa.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.
