Maria Tolppanen (ps.) nosti keskiviikkona eduskunnassa esille keskeisen keinon, jolla suuryritykset kiertävät lakia lain mukaan. Tämä pitäisi kiireesti estää, Tolppanen esitti eduskunnan suuressa veronkiertokeskustelussa.

– Meillä on laki konserniavustuksista, joka pitäisi uudistaa kiireen vilkkaa. Laki on vuodelta 1986 eli ennen pääomien vapaata liikkuvuutta Euroopassa. Konserniavustusta annettaessa pitäisi antaa kotimaiselta kotimaiselle yhtiölle, Tolppanen esitti.

– Tämän lain yhden pykälän tiukentaminen toisi sen, ettei voisi toisen euromaankaan kautta saattaa rahoja veroparatiiseihin. Tämä laki oli muuten viime hallituskaudella esillä, mutta silloin todettiin Suomessa olevan maan tapana, että jos yrityksellä on toimipiste Suomessa, sille voidaan myöntää konserniavustusta, Tolppanen  muistutti.

Hän vaati myös voimia verotarkastukseen, koska yksi tarkastaja tienaa kolminkertaisena oman palkkansa valtiolle takaisin.

Savio: Viesti kansalaisille on tärkeä

Sami Savio (ps.) painotti hallituksen aikaansaamien tuoreiden verosopimusten merkitystä, sopimukset on solmittu tai sovittu Espanjan, Saksan ja Portugalin kanssa.

– Kyseisten verosopimusten mukanaan tuomat verotuotot tuovat hieman lisätuloja valtion kassaan. Mutta verotuloja merkittävämpää on niiden kansalaisille ja veronmaksajille antama viesti. Ne osoittavat, ettei suomalaisia haluta asettaa eriarvoiseen asemaan tulojen ja varallisuuden perusteella. Se on varmasti omiaan parantamaan veronmaksumoraalia, Savio korosti.

Norsu syötävä paloina

Arja Juvonen (ps.) muistutti, että veronkierron norsu pitää syödä paloina. Hän huomautti, että harmaata taloutta pitää torjua myös kotimaassa varsinkin kuntien hankintojen yhteydessä. Tämä liittyy hankintalain uudistukseen.

– On tärkeää, että julkisia hankintoja tehtäessä luodaan myös harmaan talouden ehkäisyyn tarvittavia toimia. Kunnissa tapahtuvaa seurantaa ja yhteistyötä verohallinnon kanssa tulee lisätä. Harmaan talouden puuttumisen pitäisi olla nopeaa ja mahdollista mm. sopimusteknisin keinoin.

– Hankintasopimuksiin tulisi lisätä tehokkaat irtisanomis-, purku- ja sanktiolausekkeet. Se lisäisi vastuuta noudattaa yhteisiä pelisääntöjä: verot on maksettava. Hankintalain rinnalla kunnissa pitäisi olla myös harmaan talouden toimintaohjeistukset, Juvonen vaati.

Verovapaat osingot kelpaavat ay-liikkeelle

Laura Huhtasaari (ps.) muistutti, kuinka kaiken moralismin keskellä myös verovapaat osingot kelpaavat mainiosti ay-liikkeelle.

– Markkinoilla eivät pärjää enää parhaat yritykset, vaan härskeimmät ja suurimmat. Ne, joilla on halua ja kykyä verosuunnitteluun, voittavat. Kilpailuasetelma on epäreilu. Tarvitsemme enemmän avoimuutta ja mahdollisuuksia paneutua yhtiön tietoihin, Huhtasaari aloitti.

– Tämä hallitus tekee kovasti toimia verovälttelyn kitkemiseksi, vaikka oppositio muutakin väittää. Ja minäkin haluan muistuttaa, että ay-liikkeestä on kovasti arvosteltu yrityksiä ylisuurista osingoista, vaikka osinkotulot ovat hyvin kelvanneet myös sinne, vieläpä verovapaasti, Huhtasaari sivalsi.

– Juuri näin, kuului naapuripenkistä.

Sirpa Paatero (sd.) koetti puolustautua, että kaikki yleishyödylliset yhtiöt ovat samalla lähtöviivalla viitaten rakennusyhtiö VVO:hon.

– Viimeksi eilisessä Ilta-Sanomissa ay-liike kielsi kertomasta pörssiomistuksistaan. Mitä kieltämistä siellä on, Stefan Wallin (r.) kysyi.

Ulkomailta lähetetyt työntekijät verolle

Mika Niikko (ps.) kysyi, kuinka hallitus voisi suojata suomalaista rakennusalaa etenkin julkisissa hankinnoissa ulkomaisilta lähetetyiltä työntekijöiltä, joiden ei tarvitse maksaa puoleen vuoteen veroja Suomeen.

– Se merkitsee huomattavaa etua, kun lähdetään kilpailemaan julkisista hankinnoista. Voidaanko tälle asialle tehdä jotain – se toisi 10 000 työpaikkaa lisää, Niikko kysyi.

Veli-Pekka Leskelä