

Kaksi naista leipäjonossa Espoon keskuksessa. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Eduskunta antaa ainutkertaista tukea kaikkein köyhimmille – takana perussuomalaiset
– Olen ollut 26 vuota eduskunnassa, mutta vasta ensi kertaa olen tällaisessa tilaisuudessa, perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi myhäili eduskunnan Pikkuparlamentissa tiistaina. Tämä kuvasi tilaisuuden ainutkertaisuutta, joka toisaalta hämmästyttää. Nimittäin tämä oli ensimmäinen kerta, kun eduskunta myönsi rahoitusta kansalaisjärjestöjen ruoka-apuun kaikkein köyhimmille.
Valtiovarainvaliokunta myönsi 1 100 000 euroa. Siitä 765 000 euroa annetaan ruoka-apuun 20 eri toimijalle ympäri maata. Tuella hankitaan mm. uusia kylmäkuljetusajoneuvoja, joilla ruoka-apu menee perille terveellisessä ja lakien säätämässä muodossa. Saajayhdistyksistä yksi, Samaria ry, toimii hallinnoijana. Järjestelyllä pyritään vähentämään byrokratiaa.
Ruoka-apua saavat pääosin pitkäaikaistyöttömät ja heidän perheensä, päihde- ja mielenterveysongelmaiset, asunnottomat, koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret sekä maahanmuuttajat. Ruoka-avun lisäksi osa järjestöistä tarjoaa lapsille ja nuorille leirejä.
Loput rahoista myönnetään harrastusmahdollisuuksien tarjoamiseen kaikkein köyhimmille lapsille, joita uhkaa syrjäytyminen yhteiskunnasta.
Niikko: Halusimme tehdä jotain käytännössä
Hankkeen puuhamies, kansanedustaja Mika Niikko (ps.) perusteli eduskunnan ja valtiovarainvaliokunnan havahtumista halulla auttaa oikeasti ruokaa jakavia järjestöjä eikä vain valokuvissa juhlapäivinä.
– Me poliitikot puhumme paljon tiedän tilaisuuksissanne, kuten työttömien joulujuhlissa ja ruoka-avun jakotilaisuuksissa. Joskus on hävettänyt, että tulemme puhumaan kauniisiin tilaisuuksiimme, mutta emme välttämättä pyri vaikuttamaan työhönne ruohonjuuritasolla siten, että se olisi helpompaa ja tuloksellisempaa, Niikko perusteli.
Hän kiitti etenkin Heikki Hurstia, jonka kanssa hän on mennyt joka itsenäisyyspäivänä kirkon jälkeen Hakaniemen torille köyhien juhlaan.
– Siellä on realisoitunut meidän juhlapuheemme ja teidän tekonne! Olemme Heikin kanssa puhuneet, että jotain pientä elettä pitäisi tälle asialle tehdä myös. Ymmärrämme, että tällä ei köyhyys poistu, mutta haluamme osoittaa, että teette niin tärkeää työtä, että se huomioidaan eduskunnassa, Niikko jatkoi.
Työ on entistä tarpeellisempaa, koska ruoka-avun saajien määrä on vain kasvanut vuosien vieriessä.
Kattojärjestö opastaa ja kokoaa apua
Niina Havia perusti Suomen Ruoka-apuyhdistysten Liitto Ry:n viime joulukuussa kattojärjestöksi, jonka kautta kymmeniä järjestöjä voidaan avustaa jatkossa.
– Jäsenhakemuksia saapui pian 30 järjestöltä, yhteydenottoja tulee koko ajan. Nyt on jäsenjärjestöjä 25 kappaletta, Havia kertoo.
Avun jakaminen perustuu Havian mukaan diakonia-aatteeseen ja YK:n ihmisoikeuksien julistukseen. Yhdistys palkkaa tuella henkilön, joka auttaa järjestöjä käytännön neuvoilla ja koulutuksella siitä, miten ruoka-apua kannattaa järjestää. Hän voi kouluttaa yhdistysten vapaaehtoista henkilökuntaa.
– Suomessa ruoka-apu tapahtuu usein ilman mitään tukea. Apua jakavat henkilöt ovat vapaaehtoisia ja monet maksavat kulut osittain ja jopa kokonaan itse, Havia kertoo ja kertoo yhdistyksen tarjoamasta koulutuksesta.
Uraauurtavaa työtä
– Tämä työ on uraauurtavaa ja vaikuttaa suoraan ruokajaon hygieniaan ja turvaan. Kokemuksemme mukaan tällaista apua tarvitaan paljon. Tätä apua olisi lähes mahdoton toteuttaa ilman sitä tahtotilaa, joka STM:llä, valtiovarainvaliokunnalla ja perussuomalaisten keskuudessa on. Nyt tehtävä päätös on historiallinen: koskaan ei ole vastaavaa tukea myönnetty ruoka-apua jakaville toimijoille. Sydämellinen kiitos STM:lle, valtiovarainvaliokunnalle ja perussuomalaisten kansanedustajille Ville Vähämäelle, Toimi Kankaanniemelle ja Mika Niikolle tahtotilastanne avun antamiseksi. Moni sanoo, että puhuu kuin poliitikko. Te siirryitte sanoista tekoihin, Havia tiivisti.
Kylmäkuljetusautoja avustusjärjestöille
Niikko kiitti Haviaa hyvästä ja lämpimästä puheesta ja kiitti häntä kattojärjestön perustamisesta, jonka kautta apua voidaan jakaa jatkossa. Hän kummastelikin, kuinka ei tällaista yhdistystä ole ennen ollut, kun apua jakavia yhdistyksiä on yli 300. Jokaista ei voi avustaa erikseen.
Niikko korostaa samalla, ettei tulevaa tukea voi laskea valtiovarainvaliokunnan varaan: kyse on erityistapauksesta, eikä tällaista tukea voi hakea. He aikovat kuitenkin vaikuttaa ensi vuoden budjettiin muuta kautta normaalissa eduskuntatyössä niin, että yhdistykset voisivat saada tukea myös jatkossa.
Apu kulki nyt Samaria ry:n kautta, joka perustettiin vuonna 1909 ja joka avustaa ihmisiä Suomessa ja Baltiassa. Suurta yhdistystä pyydettiin auttamaan STM:ää, kun he tuntevat avustusjärjestöjen kokonaisuuden.
Apua tarvittiin isoja summia: kylmäkuljetusautoja hankitaan elintarvikekuljetuksia varten 365 000 eurolla eli lähes puolella koko summasta. Hankinnat kilpailutetaan ensi kuun aikana ja Samaria raportoi rahojen käytöstä STM:lle.
Hursti: Avunsaajia jo kymmenkertaisesti
Tukea tarvitaan, todistaa Heikki Hursti, joka jatkaa Hurstien laupeudentyötä jo kolmannessa polvessa. Hänen ukkinsa aloitti avun jo vuonna 1916 ja tytär jatkaa työtä jo varatoimitusjohtajana.
– Valtavat kiitokset teille perussuomalaisille, jotka olette vääntäneet tätä asiaa! Niin kauan olemme tätä odottaneet ja niin monet lupaukset kuunnelleet ja on selkään taputeltu joulujuhlissa, että nyt lähdemme viemään asiaanne eteenpäin, tarvitsette tuota ja tätä. Sinne ne ovat jääneet – mutta nyt te olette tehneet miehen työn, Jumala teitä siunatkoon, Hursti kiitti.
– Työhän on tärkeää ja paitsi ottavaa myös antavaa. Kun aloitin tätä työtä 11 vuotta sitten, kun isäni kuoli, ruokajonossamme oli noin 300 ihmistä. Nyt heitä on 3000 – eli se on kymmenkertaistunut! On lohduton näky, kun he saapuvat pitkässä jonossa, vaikka olemme yrittäneet aikaistaa jakoamme, ettei jonoa olisi. Valitettavaa on, että nykypäivän leikkauksien vuoksi jonot tulevat vielä kasvamaan, Hursti pelkäsi.
Mutta hän valoi toivoa yöhön. Hän on antanut konsulttineuvoja ympäri Suomea Rovaniemeä myöten, aina joku aktivoituu auttamaan muita.
– Hienoa on, että talvisodan henki säilyy eikä kaveria jätetä – Hurstiakaan ei jätetä, Hursti iloitsi.
Juha Marin Espoon kertoi hakeneensa apua kylmäjakeluauton hankintaan. Uusi auto helpottaa työtä merkittävästi. Hän korosti, etttei Espoo ole vain hyvinvoivaa aluetta, vaan moni elää vaikeissa olosuhteissa vastoinkäymisten, kuten erojen, yksinhuoltamisen ja vastaavien parissa.
– Tämä oli hieno arvostuksen osoitus. Olemme pystyneet auttamaan merkittävästi Espoon lähiöissä. Olemme saaneet palautetta, kuten ”ette arvaa, kuinka paljon tämä meidän ruokapöydässämme merkitsee”. Olemme siis oikeilla jäljillä, Marin totesi.
Nuorten harrastukset estävät syrjäytymistä
Avusta 355 000 euroa menee köyhimpien nuorten harrastusmahdollisuuksien parantamiseen niin, että jokaisella nuorella olisi ainakin yksi harrastus.
Allan ja Sanna Lindberg Romanifoorumista kiittivät saamastaan tuesta. Heillä on Parempi huominen –harrastushanke. Romanifoorumi perustettiin vuonna 2007 noin 20 järjestön kattojärjestöksi.
Nuorille on voimaannuttava kokemus, kun he lähtevät yhteisiin harrastuksiin muiden nuorten kanssa.
– On paljon köyhiä perheitä, mutta harrastukset ovat usein kalliita joukkuelajeja, kuten jääkiekko. Oli hienoa nähdä, että romanipoika oli osa logoa rinnassa. Se varmasti lähensi häntä yhteiskuntaan, Allan Lindberg iloitsi.
Jääkiekko vie ikäkaudesta toiseen
Vantaalainen Ville Turkki Ice Hearts –yhdistyksestä sai tukea syrjäytymisvaarassa olevien nuorten joukkueurheilulajeihin, joista suurimpana on ollut jääkiekko.
Turkki huomasi 20 vuotta sitten työskennellessään Vantaan lastensuojelutyössä, että tällaista toimintaa tarvitaan.
Huomasin lastensuojelussa, että heillä ei ole usein mitään harrastuksia. Perustin ensimmäisen joukkueen ja nyt meillä on jo 27 eri joukkuetta, Turkki kertoo.
Hän kertoo tuntevansa Niikonkin yhteisistä töistä Vantaalta, jossa Niikko johti perustamaansa Takaisin elämään -ry:tä 2000-2011.
Turkki kertoo, kuinka joukkueharrastus on pitkäjänteistä: siihen kootaan saman ikäisiä nuoria ja ensimmäinen, vuonna 1996 perustettu kiekkojoukkue lopetettiin aivan hiljattain. Harrastus vie nuoria yhteisen toiminnan kautta ikävaiheesta toiseen.
Harrastus auttaa vaikean vaiheen yli
Harrastus auttaa nuoria pitämään elämäänsä kunnossa muutenkin. Heitä autetaan saavuttamaan ensimmäisen koulutusvaiheen peruskoulun jälkeen.
– Puolet pelaajistamme tulee perheistä, jotka saavat toimeentulotukea. On myös maahanmuuttajia, yksinhuoltajien lapsia ja sellaisia, joilla on tunne-elämän häiriöitä.
– Kiitämme hallitusta, STM:ää ja ystävääni Mika Niikkoa ja muita kansanedustajia tästä avusta, Turkki kiitti lämpimästi.
Apu meni parhaaseen ja turvalliseen kohteeseen
Toimi Kankaanniemi toimii valtiovarainvaliokunnassa kunta- ja terveysjaoston valiokuntavastaavana. Hän kiitti valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja Ville Vähämäkeä sekä valiokunnan varajäsenenä toimivaa Niikkoa hyvästä valmistelusta niin, että hänen oli hyvä nuijia hanke eteenpäin.
– Ylimääräistä rahaahan meillä ei ole, mutta velkaa oli hyviin tarkoituksiin. Mika teki tässä valtavan työn ja Ville toimi valiokuntavastaavana eduskuntaryhmässä. Tämä apu meni parhaaseen tarkoitukseen mihin valtio voi laittaa, Kankaanniemi kiitti ja korosti samalla, ettei ole helppoa kamppailla valtioin niukoista määrärahoista.
– Koetamme saada tuelle jatkoa esimerkiksi talousarvioon, koska jatkuvuus olisi tärkeää. Teille on turvallista antaa rahaa, sillä se ei mene hukkaan. Mutta älkää kovin paljon rakentako tämän tuen varaan, Kankaanniemi toivoi ja kertoi, kuinka oli itse jakanut leipomotarvikkeita Uuraisissa nelisen vuotta viikoittain.
– Kiitos teille, jotka teette hienoa työtä. Tämä on tunnustus teille, kun olette jakaneet leipä- ja lihalaatikoita viimassa ja pakkasessa. Ihmisen kohtaaminen on tärkeintä ja te teette sitä joka päivä, Ville Vähämäki kiitti järjestöjen edustajia.
Korjaus 14.10.2016 klo 23:09 – sanamuotoja täsmennetty Samaria ry:n roolin osalta.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS: Lapsiperheiden palveluihin mallia Varkaudesta – ”Tukee perheitä paremmin ja säästää kustannuksia”

Nousevat elinkustannukset ja koronakriisi lisänneet ruoka-avun tarvetta: ”Ihmisillä on hätä”
Viikon suosituimmat

Työpaikkalähteet: Tytti Tuppurainen huutaa ja nöyryyttää – eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho: ”Tilanne on karmea”
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Tytti Tuppuraista syytellään toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä, joka kohdistuu hänen avustajiinsa ja muihin kansanedustajiin. Väitteiden mukaan Tuppuraisen käytös on huutamista, nöyryyttämistä, nolaamista julkisesti sekä tylyä ja käskyttävää johtamistyyliä.

Vasemmistosirkus Vantaan valtuustossa – Antikainen tyrmää ulosmarssin: ”Kun faktat eivät riitä, alkaa kyynelshow ja marttyyrileikki”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Sebastian Tynkkynen: X-tilini jäädytettiin Irania koskeneen julkaisun jälkeen
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo viestipalvelu X:n jäädyttäneen hänen tilinsä väliaikaisesti sen jälkeen, kun Tynkkynen arvosteli Euroopan parlamentin vasemmiston linjaa Irania koskevassa päätöslauselmassa.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea














