Euroopan keskuspankin lupailemat valtiolainaostot pitäisi alkaa maaliskuussa. Pitkälle ensi vuoteen ulottuvan EKP:n ohjelman tarkoitus on ostaa arvopapereita yli tuhannella miljardilla eurolla. Ostojen onnistuminen ei kuitenkaan ole täysin selvä asia. EKP voi huomata, ettei se löydä tarpeeksi halukkaita myyjiä.
– Emme ajatelleet myydä, ranskalaisen vakuutusyhtiö CNP Assurancen varatoimitusjohtaja Antoine Lissowski kertoo uutistoimisto Reutersille.
Lissowskin tapaan monella valtiolainojen omistajalla on sääntelyn ja kirjanpidon vuoksi syytä pitää valtiolainat hallussaan. Valtiolainoja pidetään erittäin likvideinä arvopapereina. Niitä saa toisin sanoen helpostikin kaupaksi, jos rahalle tulee yllättävää tarvetta. Pelkällä rahalla harvat pankit ja vakuutuslaitokset tekevät juuri nyt kovin vähän.
Näiden yritysten tulisi etsiä joku vaihtoehtoinen sijoituskohde. Toisin kuin valtiolainoissa, muilla kohteilla vaaditaan vakavaraisuuden vuoksi lisäpuskureita. Pankit voisivat myös tallettaa rahansa EKP:n holviin, mutta se maksaa. EKP pitää talletuskorkoaan negatiivisena.
Deflaation vuoksi tuotot ovat lisäksi kovin vaatimattomia nyt omistuksessa olevien valtiolainoihin verrattuna. EKP voikin joutua korottamaan ostohintojaan houkutellakseen valtiolainojen nykyisiä omistajia myymään arvopapereitaan. Keskuspankki voi joutua lisäksi ostamaan yhä pidempiaikaisia valtiolainoja, tai nostamaan talletuskorkonsa edes nollaan prosenttiin.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.
Minneapolisissa tapahtui kouluammuskelu, jossa hyökkääjä tappoi kaksi lasta ja haavoitti lähes kahtakymmentä. Suomen valtamedia jätti järjestelmällisesti kertomatta, että ampuja oli Trumpia ja juutalaisia vihaava "transnainen".
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.
