

MATTI MATIKAINEN
Elo: Akava suhtautuu kielikokeiluun vanhanaikaisesti
Vapaaehtoisen ruotsin kielikokeilun lausuntokierros päättyi viime perjantaina. Muun muassa Lapin aluehallintovirasto ja Inarin kunta suhtautuvat kokeiluun hyvin myönteisesti. Esimerkiksi Akava, Helsingin ylipisto ja Suomen kieltenopettajien liitto (SUKOL) torjuvat esityksen.
– Käytännön tasolla kielikokeilua kannatetaan, ylätasolla vastustetaan. Tehdäänkö päätöksiä kansalaisten vai instituutioiden ehdoilla, on olennainen kysymys, perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskuntaryhmän kielivapaustyöryhmän jäsen Simon Elo sanoo.
”Ruotsin kielen asemasta tullut tabu”
Kielikokeilu tarjoaa 2 200 koululaiselle mahdollisuuden valita toisen kotimaisen kielen tilalta jokin toinen kieli. Toisen kotimaisen opiskeluun ei velvoiteta myöskään ammattikoulussa tai lukiossa. Yliopistossa kielestä on mahdollista hakea vapautusta tai suorittaa toisen kotimaisen opinnot vasta tuossa vaiheessa, jos tarkoituksena on suunnata virkamiesuralle.
– Akavan, Helsingin yliopiston ja SUKOLin kannat ovat menneestä maailmasta. Ruotsin kielen asemasta on tullut tabu ja pysyvä monumentti, jota ei ole oikeus kyseenalaistaa ja johon ei sallita minkäänlaista kajoamista.
– Suhtautuminen muistuttaa aivan muunlaisen yhteiskunnan toimintaa kuin maamme mielipidejohtajat yleensä haluavat maastamme viestittää. Tässä yksittäisessä asiassa asiantilan muuttumattomuus onkin arvo, vaikka tosiasiat edellyttäisivät aivan muunlaisia ratkaisuja, Elo ihmettelee.
Kansan mielipidettä väheksytään
Åbo Akademin sekä Tampereen ja Turun yliopistojen tutkimuksen (2014) mukaan kolme neljäsosaa Suomen kansalaisista haluaisi eroon pakollisesta kouluruotsista ja yli 60 % kokee, että koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotakin muuta kieltä kuin ruotsia.
Inarin kunta kirjoittaa lausunnossaan, että ”malli, jossa kaikissa suomenkielisissä kouluissa opiskellaan samoja pakollisia kieliä, ei ole enää toimiva”, matkailukunnissa muiden kielten osaamiselle on enemmän tarvetta.
– Kansan mielipidettä ja arviointikykyä suorastaan väheksytään kielikysymyksessä. Ylätasolla uskotaan tiedettävän paremmin. Perussuomalaiset on politiikassa nimenomaan taistelemassa tällaista ajattelua vastaan, pohtii Elo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Elo ja Savio: Pakkoruotsista vapautumisen ensimmäinen askel otetaan tänä vuonna

Elo: Ruotsin osaamisella ja pakollisella yo-kokeella ei yhteyttä
Viikon suosituimmat

Saksa on muuttunut oudoksi maaksi – Pertti Rönkkö kuvailee paikan päältä ilmapiiriä ja eriskummallisia poliittisia valintoja, jotka uhkaavat syöstä entisen teollisen mahtimaan sivuraiteille

Antikainen imaami Mannanille: Surun ymmärtää, mutta syyttelyä ei
Kansanedustaja Sanna Antikainen kommentoi imaami Abdul Mannanin julkisia syytöksiä Kalajoen hukkumisonnettomuudesta, jossa kolme somalitaustaista poikaa menehtyi. Antikaisen mukaan surua on syytä ymmärtää, mutta tragedian politisointi ja vastuun siirtäminen pelkästään yhteiskunnan harteille ei ole hyväksyttävää.

Teemu Keskisarjan kolumni: Eeuuttuminen on irvokkaampaa kuin suomettuminen

Paluupelleilylle ja venkoilulle pantiin piste – ”Tanskassa ei ole koskaan oleskellut näin vähän laittomia maahanmuuttajia”
Euroopan maat ottavat parhaillaan uutta maahanmuuttopoliittista suuntaa, ja esikuvana on Tanska. Vielä muutamia vuosia sitten juuttien toimia haittamaahanmuuton kitkemiseksi ja palautusten vauhdittamiseksi mulkoiltiin alta kulmain mutta nyt on toinen ääni kellossa.

Purra: Sanon edelleen, entistä kovempaa: Burkat ja niqabit pitäisi kieltää – ”Suomeen ei moinen alistusmenetelmä kuulu”
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra uudistaa kannanottonsa hunnutuskiellon puolesta saatuaan palauteryöpyn viimeisimmästä burkakirjoituksestaan. Vaikka mukana oli runsaasti kiukkuista kommenttia, suomalaisten kritiikki islamistisia traditioita kohtaan on jo selvästi valtavirtaistunut, Purra kirjoittaa huomanneensa.

Koulu joutui pahoittelemaan lähetettyään 12-vuotiaan tytön kotiin Ison-Britannian lippua esittävän mekon takia
Brittiläiskoulu pyysi anteeksi lähetettyään 12-vuotiaan Courtney Wrightin kotiin, kun hän osallistui monimuotoisuusaiheiseen teemapäivään Ison-Britannian lippua esittävässä mekossa. Tytön tarkoitus oli juhlistaa brittiläisiä juuriaan, mutta koulussa asu oli tulkittu ongelmallisemmin. Burkiin ja niqabeihin pukeutuneet oppilaat saivat jatkaa päiväänsä normaalisti. Aluksi koulu ei suostunut kommentoimaan tapausta, ja se herätti laajaa huomiota mediassa. Wrightin isä ei hyväksynyt tyttärensä kohtelua ja vaati asioihin suurempaa muutosta. Pian koulu pahoitteli tapahtunutta ja ilmoitti ”tarkistavansa käytäntöjään”.

”Britannia on romahduksen partaalla” – maan suurin puolue lupaa palauttaa lain ja järjestyksen
Reformipuolue on mielipidetiedustelujen mukaan Britannian suurin ja puheenjohtaja Nigel Farage tähtää maan seuraavaksi pääministeriksi. Faragella on käsi kansakunnan pulssilla ja hän aikoo palauttaa uskon yhteiskuntaan. Ensimmäinen lupaus on puolittaa rikollisuus viiden vuoden vuoden sisällä.

Suomen Akatemia syytää rahaa rodullistettuun kynsisalonkitutkimukseen, mutta euroakaan ei heru kone- ja valmistustekniikkaan tai kemian prosessitekniikkaan – Wille Rydman: ”On korkea aika..”
Kansanedustaja Wille Rydman herättelee koko tiedeyhteisöä kyseenalaistamaan Suomen Akatemian kestämätöntä rahanjakopolitiikkaa, jossa tukea tarjotaan rodullistettujen kynsisalonkien tarkasteluun, mutta kovien tieteenalojen tutkimuksille nyrpistellään.

Antikainen: Vasemmistoliiton edustajat järjestävät Rajat auki -kulkueen Venäjän hyväksi – puoluejohto vaikenee
Lappeenrannassa järjestetään elokuussa Rajat auki -niminen kulkue, jonka vaatimuksena on Suomen itärajan avaaminen – samaan aikaan, kun Venäjä on edelleen valmis kohdistamaan Suomeen hybridivaikuttamista siirtolaispaineen avulla. Rajan avaamista vaativan kulkueen takana ovat kaksi vasemmistoliiton poliitikkoa. Kansanedustaja Sanna Antikainen kysyy, miksi vasemmistoliiton puoluejohto vaikenee Suomen turvallisuutta epävakauttavasta toiminnasta.

Maasta poistettujen määrä kasvussa – PS:n varapuheenjohtaja Vigelius: ’’Suomen ei kuulu olla loppusijoituspaikka ulkomaalaisille rikollisille’’
Maasta poistettujen määrä on kasvussa. Helsingin poliisilaitos on alkuvuonna poistanut maasta 451 ulkomaalaista. Määrä on reilusti yli 50 prosenttia korkeampi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Koko maassa poistettuja on ollut alkuvuonna 1 374 henkilöä.