Elo: Akava suhtautuu kielikokeiluun vanhanaikaisesti  

Vapaaehtoisen ruotsin kielikokeilun lausuntokierros päättyi viime perjantaina. Muun muassa Lapin aluehallintovirasto ja Inarin kunta suhtautuvat kokeiluun hyvin myönteisesti. Esimerkiksi Akava, Helsingin ylipisto ja Suomen kieltenopettajien liitto (SUKOL) torjuvat esityksen.

– Käytännön tasolla kielikokeilua kannatetaan, ylätasolla vastustetaan. Tehdäänkö päätöksiä kansalaisten vai instituutioiden ehdoilla, on olennainen kysymys, perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskuntaryhmän kielivapaustyöryhmän jäsen Simon Elo sanoo.

”Ruotsin kielen asemasta tullut tabu”

Kielikokeilu tarjoaa 2 200 koululaiselle mahdollisuuden valita toisen kotimaisen kielen tilalta jokin toinen kieli. Toisen kotimaisen opiskeluun ei velvoiteta myöskään ammattikoulussa tai lukiossa. Yliopistossa kielestä on mahdollista hakea vapautusta tai suorittaa toisen kotimaisen opinnot vasta tuossa vaiheessa, jos tarkoituksena on suunnata virkamiesuralle.

– Akavan, Helsingin yliopiston ja SUKOLin kannat ovat menneestä maailmasta. Ruotsin kielen asemasta on tullut tabu ja pysyvä monumentti, jota ei ole oikeus kyseenalaistaa ja johon ei sallita minkäänlaista kajoamista.

– Suhtautuminen muistuttaa aivan muunlaisen yhteiskunnan toimintaa kuin maamme mielipidejohtajat yleensä haluavat maastamme viestittää. Tässä yksittäisessä asiassa asiantilan muuttumattomuus onkin arvo, vaikka tosiasiat edellyttäisivät aivan muunlaisia ratkaisuja, Elo ihmettelee.

Kansan mielipidettä väheksytään

Åbo Akademin sekä Tampereen ja Turun yliopistojen tutkimuksen (2014) mukaan kolme neljäsosaa Suomen kansalaisista haluaisi eroon pakollisesta kouluruotsista ja yli 60 % kokee, että koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotakin muuta kieltä kuin ruotsia.

Inarin kunta kirjoittaa lausunnossaan, että ”malli, jossa kaikissa suomenkielisissä kouluissa opiskellaan samoja pakollisia kieliä, ei ole enää toimiva”, matkailukunnissa muiden kielten osaamiselle on enemmän tarvetta.

– Kansan mielipidettä ja arviointikykyä suorastaan väheksytään kielikysymyksessä. Ylätasolla uskotaan tiedettävän paremmin. Perussuomalaiset on politiikassa nimenomaan taistelemassa tällaista ajattelua vastaan, pohtii Elo.