Sotien jälkeinen kiivas elintason nousukausi näyttää tulleen tiensä päähän. Nuorten ikäpolvien elintaso ei enää parane, pikemminkin päinvastoin, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Simon Elo.
– Alle 30-vuotiaiden samalla käytettävissä olevat tulot eivät ole nousseet 1990-luvun laman jälkeen suurista nousukausista huolimatta. Ensiasuntojen ostaminen on vähentynyt vuodesta 2006 vuoteen 2014 yli kolmanneksen – 34 000:sta 20 000:een.
Yhä harvempi saa vakituisen työpaikan
Pudotus johtuu taantumasta, mutta ei vain siitä. Jo edellinen suuri lama toi suuntauksen, jossa työ muuttui pätkätyöksi tai yrittämiseksi: nuoren täytyy perustaa yritys päästäkseen työn syrjään kiinni. Moni pomppii free-verokortilla tehtävästä toiseen. Myös vuokratyö on lisääntynyt. Mitä tästä seuraa?
– Ongelma on siinä, että kun työelämä on muuttunut, entistä harvempi nuori saa vakituisen työpaikan. Pankki katsoo silloin, että nuori ei voi suoriutua asuntolainasta – tai jos lainan saakin, pankki voi vaatia jopa 30-40 prosentin oman pääoman. Sellaisten summien säästäminen taas on todella vaikeaa varsinkin pääkaupunkiseudulla, Elo murehtii.
– Kaiken lisäksi laki estää pankkia lainaamasta ensiasunnon hankkijalle enempää kuin 95 prosenttia asunnon arvosta ja muille 90 prosenttia. Jo viiden prosentin säästäminen on vaikeaa pääkaupunkiseudulla, kun vaihtoehtona ei ole edullisia vuokra-asuntoja. Vuokrataso on noussut jopa nopeammin kuin asuntojen hintataso.
Maksuhäiriö seuraa armotta perässä
Ja vaikka nuoren asiat olisivat kunnossa, hän saisikin hyvätuloisen työpaikan heti valmistumisensa jälkeen, voivat esteeksi nousta vanhat synnit, joiden varjo on pitkä.
– Maksuhäiriömerkintä voi kestää jopa neljä vuotta eikä sitä voi poistaa, vaikka maksut ja korot olisi maksettu ja asiat olisivat nyt jo kunnossa. Luottotiedottomuus estää saamasta paitsi asuntolainaa, myös vuokra-asuntoa. Useat vuokranantajat vaativat kotivakuutuksen. Sitä ei saa jos on maksuhäiriömerkintä, Elo sanoo.
Maksuhäiriömerkintä venähtää kahdesta vuodesta neljään vuoteen, jos ulosottovirasto langettaa kaksi maksuhäiriömerkintää samana vuonna. Tämä voi seurata jo pienistä parin kympin maksuista usein siksi, ettei ihminen tiedä, kuinka vakavasta asiasta on kysymys.
Harva nuori tietää, mikä ero on tavallisen yksityisen perintäfirman lähettämällä karhukirjeellä ja virallisen ulosottoviraston lähettämällä kirjeellä. Yksityinen perintätoimisto ei voi ottaa luottotietoja pois, mutta ulosottovirasto voi tehdä sen varoittamatta, ellei ulosottomieheen ota itse yhteyttä.
Maksuhäiriöisten joukko kasvaa
Yllättäen juuri kaupungit ovat julmia perijöitä: Helsingin kaupunki perii liikennelaitoksen tarkastusmaksut suoraan ulosottoviraston kautta ja sitä kautta moni nuori menettää luottotietonsa.
Tässä on yksi syy siihen, miksi Helsingissä on 10 000 asunnotonta. Yksi ratkaisu on tukiasunto, mutta ne on tarkoitettu esimerkiksi päihdeongelmaisille.
– Pullon henki alkaa houkutella, jos näyttää, ettei mikään enää onnistu, Elo toteaa.
Maksuhäiriöisiä on suuri joukko. Yli 370 000:lla ihmisellä on ongelmia maksujensa kanssa ja noin 8,4 prosentilla kansasta on maksuhäiriömerkintä.
– Se on iso joukko ihmisiä ja suuri ongelma yhteiskunnassa. Ongelma keskittyy nuoriin ja keski-ikäisiin miehiin. 25-44-vuotiaista miehistä yli 15 prosentilla on häiriömerkintä, Elo kertoo.
– Merkintä tekee ihmisestä yhteiskunnallisesti kelpaamattoman asuntomarkkinoilla. Ja syynä voi olla vaikkapa muutaman kympin hammaslääkärilasku. Kannan huolta nuorista miehistä, joilla on muutenkin ongelmia, kuten huonompi koulutustaso. Ongelmat kasaantuvat.
Opiskelijoilta pois tulorajat
Miten Elo parantaisi nuorten tilannetta itse? Ensiksi hän poistaisi opiskelijoilta opintotuen tulorajat. Kun opiskelija opiskelee riittävän ahkerasti, hänen pitäisi saada tienata niin paljon kuin pystyy siinä samalla. Tämä helpottaisi työelämään siirtymistä ja myös rahan keräämistä esimerkiksi asuntolainaa varten.
– Tämä kannustaisi ahkeruuteen ja näin voisi ehkä päästä nopeammin säästämään viiden prosentin omavastuuosuutta ensiasuntoa varten, Elo korostaa.
Maksuhäiriömerkintöjen poistaminen pitäisi tehdä mahdolliseksi, jos häiriöihin johtaneet laskut on maksettu. Asuntomarkkinoille pitäisi päästä, ainakin kotivakuutus pitäisi saada maksuhäiriömerkinnästä huolimatta.
Entäpä asuntolainan saanti, miten sitä helpotettaisiin? Pitäisikö hallituksen jopa tukea asunnonhankintaa miinuskorkojen oloissa?
– Minusta oikea tapa olisi säätää omavastuun rajaa jopa nollaan asti, missä se oli 10 vuotta sitten. Ainakin ensiasunnon ostajilta tämä raja joutaisi pois. Vaikka ymmärränkin tavoitteen estää ylivelkaantumista, hallitus voisi ottaa ohjelmaansa tämän rahoituksen poistamisen, Elo esittää.
Asuntolaina kannattaa, jos sen vain saa
Valtio tukee asunnon ostamista korkovähennyksellä, mutta vähennyksen määrä on laskenut koko ajan vuoden 2012 jälkeen. Siihen saakka kaikki korot sai vähentää verotuksessa. Tänä vuonna vähennyksen saa enää 55 prosentista, ensi vuonna 45 prosentista ja vuonna 2019 enää 25 prosentista.
Vapautus varainsiirtoverosta sen sijaan on yhä merkittävä.
– Itse hyödyin siitä 4 000 euroa, Elo sanoo.
– Kaikesta huolimatta – jos asiat ovat nyt niin hyvin että asuntolainan saa ja luottamusta talouteen on – niin lainaa kannattaa ottaa, kun korot ovat näin alhaalla. Itse hyödyin korkojen laskusta 200 euroa kuukaudessa ja lainanmaksut ovat samaa luokkaa kuin vuokra oli sitä ennen. Asuntolainassa säästää itselle.
Kaupungit voivat tehdä enemmän vuokra-asuntoja
Myös vuokra-asuntomarkkinat täytyisi saada kuntoon. Elon mielestä pula pienistä ja edullisista vuokra-asunnoista ei johdu valtion tekemättä jättämisistä, vaan vastuu on kunnilla.
Valtion kannattaa kannustaa Helsinkiä, Espoota ja Vantaata hoitamaan asiat niin, että vuokra-asuntoja syntyy.
– Espoo on tuottanut vuokra-asuntoja vähemmän kuin niitä voisi tehdä. Se ei ole valtion vika, Elo korostaa.
Mistä se johtuu? Ajaako Espoon suurpuolue kokoomus vain omistusasujien asiaa?
– Ideologisesti voisi kuvitella, että kokoomus ei ole yhtä innostunut vuokra-asuntojen tuottamisesta julkisilla varoilla kuin perussuomalaiset ja demarit, Espoon valtuustossa vuodesta 2012 istunut Elo aprikoi.
Espookaan ei ole enää pelkkä lintukoto: työttömyys on noussut muutamassa vuodessa 6,4 prosentista 11,2 prosenttiin. Se selittää osaltaan asunnon saannin vaikeutta.
Nuorten köyhtymisessä historiallinen muutos
Onko kyseessä historiallinen vääryys?
– Kyllä. Paljon puhutaan eläkeläisten ongelmista, mutta yli 60-vuotiaiden työllisyys ja tulotaso on kuitenkin parantunut, kun nuorten tulot ovat junnanneet paikallaan 1990-luvulta saakka ja nyt jopa laskeneet. Meillä on kymmeniä, jopa satoja tuhansia ihmisiä, jotka eivät pääse vastaavaan työelämään kuin suuret ikäluokat.
– Sellaisille ihmisille, joille eivät asuntolainan ehdot täyty, pitäisi räätälöidä oma ohjelma. Siihen minä kirjallisella kysymykselläni pyrin, Elo viitoittaa.
Elo jätti äskettäin kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy asianomaiselta ministeriltä, miten hallitus aikoo helpottaa nuorten taloudellista tilannetta, millaisilla keinoilla nuorten asemaa voitaisiin helpottaa asuntolainojen markkinoilla ja miten maksuhäiriöisten nuorten tilannetta voitaisiin helpottaa ja aktivoida nuoret takaisin yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi parantamaan omaa asemaansa.
VELI-PEKKA LESKELÄ