Elomaa ja Savio: Lapsen näkökulma unohtui varhaiskasvatuslakia uudistettaessa

Eduskunta äänesti tänään uuden varhaiskasvatuslain sisällöstä. Perussuomalaiset kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa ja Sami Savio tekivät useita muutosehdotuksia laajaan lakipakettiin, koska ovat huolissaan päiväkotien arjen sujuvuudesta. Muutosehdotukset kuitenkin hävisivät äänestyksissä.

– Tärkeintä olisi varmistaa lasten turvallisuus ja hyvinvointi päivähoitopäivän aikana. Valitettavasti tämä jäi liian vähälle huomiolle lakiesityksessä, jossa keskitytään lähinnä henkilöstön koulutusvaatimusten nostamiseen, Savio harmittelee.

Koulutusvaatimuksiin kohtuuttomia korotuksia

Päiväkodeissa työskentelevien lastenhoitajien määrä vähenee asiantuntija-arvioiden siirtymäkauden aikana mukaan jopa 9000:lla, kun kuntien on palkattava heidän tilalleen korkeakoulutettua henkilökuntaa. Esityksen työllisyysvaikutuksista ei ole tehty tarkkaa arviota, mutta ainakaan kokonaan lastenhoitajien määrän pienenemistä ei voida toteuttaa eläköitymisen kautta.

– Kaikkien ammattiryhmien tekemän työn tärkeys ja osaaminen olisi pitänyt huomioida lakiehdotuksessa paremmin. Varsinkin alle kolmevuotiaiden ryhmissä korostuu käytännön hoiva- ja hoitotyö. Erityisesti niissä tulisi mahdollistaa jatkossakin nykyinen hyväksi havaittu ja lastenkin kannalta toimiva henkilöstörakenne, jossa varhaiskasvatuksen kandidaatin tai sosionomin kanssa työskentelee yleensä kaksi lastenhoitajaa, Elomaa vaatii.

Ryhmäkoot eivät saa nousta

Perussuomalaisten mielestä päiväkotien ryhmäkokoihin tulee kiinnittää jatkossa vakavaa huomiota. Erityisesti osa-aikaisten ryhmät ovat heidän mielestään jo nyt aivan liian suuria.

– Kolmen aikuisen valvonnassa voi olla jopa 39 yli kolmevuotiasta lasta. Kyse on ennen kaikkea lasten turvallisuudesta, Elomaa ja Savio huomauttavat.

Uhkana henkilöstöpula

Lakiesityksen tultua voimaan niin sanotut koulutukselliset umpiperät voivat muodostua uralla etenemisen esteiksi päiväkodeissa. Esimerkiksi vuoden 2023 jälkeen valmistuvat varhaiskasvatuksen sosionomit eivät voi pätevöityä varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään edes täydennyskoulutuksen kautta, vaan joutuvat suorittamaan varhaiskasvatuksen kandidaatin tutkinnon. Myös päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimukset tiukkenevat selvästi nykyisestä. Perussuomalaiset pitävät kelpoisuusvaatimusten rajua nostoa tarpeettomana.

– Osaavasta ja pätevästä päiväkotien henkilökunnasta on jo nyt varsinkin monella kasvupaikkakunnalla huutava pula, johtuen osin työn vastuullisuuteen nähden hyvin matalasta palkkatasosta. Lakiesitys vaikeuttaa tilannetta entisestään, kun koulutusmäärät eivät pysy millään muutosten perässä. Henkilökunnan heikosta saatavuudesta ja nopeasta vaihtuvuudesta kärsivät ennen kaikkea päivähoidossa olevat lapset, kansanedustajat toteavat.