LEHTIKUVA
Viikon 1/2024 luetuin
Perussuomalaiset ovat vuosikaudet varoittaneet Ruotsin tiestä ja siitä, kuinka Suomessakin jengirikollisuus pian räjähtää käsiin. Taloudellisten tosiasioiden pitäisi saada hälytyskellot viimein soimaan hyssyttelijöidenkin päässä. Niinpä käsistä karannut jengirikollisuus kustantaa esimerkiksi ruotsalaisille veronmaksajille 322 miljardia kruunua seuraavan 15 vuoden aikana.
Jengirikollinen on aktiivinen keskimäärin 15 vuotta ja sinä aikana hän tahkoaa hyvinvointiyhteiskunnalle 23 miljoonaa kruunua menoja. Summaan on laskettu mukaan poliisin, tuomioistuimen sekä vankeinhoidon kulut.
Jos yhden rikollisen aiheuttamiin kustannuksiin lisätään vielä kahden vammautuneen uhrin kustannukset, summaan tulee 75 miljoonaa kruunua lisää.
Ampumisissa on kyse epämiellyttävästä taloudellisesta paradoksista – on paljon halvempaa, että uhri kuolee kuin että hän invalidisoituu loppuiäkseen.
– Tällaisiin summiin päädyimme muutama vuosi sitten, kun perehdyimme södertäljeläisjengin oikeudenkäyntiasiakirjoihin. Olemme kaivelleet myös tietokantoja ja tehneet runsaasti haastatteluja. Kuultavina ovat olleet niin rikolliset, rikosten uhrit, poliisit, hoitohenkilökunta, tuomarit kuin sosiaaliviranomaisetkin, kertoo selvityksen tehnyt kansantaloustieteilijä Ingvar Nilsson Göteborgs-Postenissa.
Ruotsissa on poliisin tietojen mukaan 14 000 jengirikollista, joten heidän tekemänsä rikokset kustantavat veronmaksajille uskomattomat 322 miljardia kruunua 15 vuodessa. Se tekee euroissa runsaat 28 miljardia.
Uppsalan yliopistossa on meneillään tutkimusprojekti, jossa jengiväkivallan ja ampumisten seurauksia tarkastellaan laajemmasta yhteiskunnallisesta perspektiivistä. Fokusta siirretään pois rikolliskeskeisyydestä muihin yhteiskunnan jäseniin.
Tutkija Mattias Öhmanin mukaan tutkimuksessa käydään läpi kaikki Ruotsissa tapahtuneet ampumistapaukset vuodesta 2016 eteenpäin. Poliisi on pelkästään kuluvana vuonna kirjannut tähän mennessä 250 ampumista.
Tutkijat pyrkivät yksityiskohtaisten yksilötason tietojen, rekisterien ja muun datan avulla selvittämään, millaisia vaikutuksia jengiväkivallalla on ollut esimerkiksi terveydenhuoltoon, lääkkeiden käyttöön, asuntojen hintoihin sekä oppimistuloksiin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Poliisin katujengitutkintaryhmä tutkii ensimmäistä eteensä tullutta murhaa. Murhan uhri on poliisin mukaan alle 20-vuotias mies. Hänet ammuttiin hengiltä puoliltaöin Espoon Suvelassa yleisellä paikalla.
Ennaltaehkäiseminen onkin avainsana, sillä Ruotsissa on jo nähtävissä laajamittaisen maahanmuuttopolitiikan yhteiskunnalliset seuraukset.
Jengirikollisuus on saanut Ruotsissa aikaan aivan uudenlaisen ilmiön. Nyt klaanien ja jengien tieltä maasta pakenevat romanit.
Viikon suosituimmat
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.
