

Matias Turkkila
Viikon 27/2015 luetuin
Entä jos Kreikan johtajat eivät olekaan tunarijoukkio?
NÄKÖKULMA | Monien mielestä Kreikan hallitus on täynnä osaamattomia keltanokkia, jotka tahallaan keikuttavat eurovenettä. Entäpä jos Kreikan hallituksen tavoitteena onkin koko ajan ollut yhteisvaluutasta irroittautuminen?
Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakis oli Kreikan kriisin aikana valtavan suosittu bloggaaja. Hän moitti alusta alkaen Kreikalta vaadittujen säästötoimien mielekkyyttä ja tukipaketteja. Varoufakis on talousprofessori, joten häneltä on syytä odottaa alansa asiantuntemusta.
Varoufakis on voimakkaan vasemmistolainen, enkä allekirjoita montaakaan hänen finanssipoliittista teesiään, mutta kansantaloustieteen puolella hänellä on ollut päteviä argumentteja. Hänen arvelemat talousvaikutukset noudatettuun säästöpolitiikkaan ovat myös osuneet oikeaksi hyvin suurella osumistarkkuudella.
Hän on muun muassa todennut, että Kreikan ei olisi koskaan pitänytkään liittyä yhteisvaluuttaan. Hän ymmärtää, mitä eurojärjestelmän kaltainen yhteisvaluutta ilman yhteistä velkaa ja tulonsiirtoja tarkoittaa: kaikkien tulee olla kuin Saksa. Kreikalla ei tähän ole toivoakaan.
Varoufakis ymmärtänee myös, ettei tulonsiirtopohjainen liittovaltio ole lähiajan odotuksissa. Ainoa, mikä Kreikan voi pelastaa pitkittyvältä talouskurimukselta, on ero yhteisvaluutasta.
Varoufakis suostui Aleksis Tsiprasin pyynnöstä asettumaan ehdolle Syriza-puolueen riveissä. Varoufakis sai kaikkien aikojen äänivyöryn Kreikassa. Varoufakis on ministerivalintansa jälkeen todennut, että hänellä on näkemys, ja että se ajaa häntä eteenpäin. Hän kertoi, että omaan näkemykseensä on pystyttävä luottamaan myös vaikeina aikoina.
Seuraava pohdinta pohjautuu oletukseen siitä, että Varoufakisin tavoite oli alun alkaenkin saattaa Kreikka pois yhteisvaluutasta.
Euroeron kompastuskivet
Ongelmia eurosta eroamiseen on useita. Vähäisin ei niistä tietenkään ole se, että suurin osa kansasta haluaa pysyä euromaana. Valitettavasti kansalle ei ole niin helppoa selvittää, mikä rahapoliittinen pakkopaita yhteisvaluutta nykysäännöillään jäsenmailleen on.
Kreikkalaiset vastustavat säästöjä, se on tullut selväksi. Mutta vaatiessaan säästötoimien kumoamista yhteisvaluutassa pysyen tilanne on sama kuin haluaisi tuliterän Ferrarin vanhan ”Mossen” hinnalla.
Euroero on ongelma myös poliittisesti. Jokainen kansantaloustieteen perusteet tietävä ymmärtää euron olevan kuin palava talo, ja jäsenmaat europerhe kyykkimässä talon olohuoneessa kiltisti ja mutisematta. Kukaan ei halua pois. Sillä se, joka ensimmäisenä lähtee, saa muiden syytteet niskaansa tuhopoltosta.
Kolmanneksi tukipaketit ovat olleet tosiasiallisesti velansiirtoja yksityisiltä pankeilta muille euromaille. Valitettavasti nyt vallitsee sellainen harhakäsitys, että Kreikka voisi nämä velat täysimääräisesti suorittaa vain, jos Kreikka pysyy euromaana. Muiden euromaiden eturistiriita Kreikan velkojina on ilmeinen. Sellainen tulehduttaa herkästi välejä, kuten olemme huomanneet.
Iso suunnitelma
Peliteoriaan vihkiytynyt Varoufakis onkin joutunut luomaan toimivan kehityskulun eurosta eroamiseen. Hän todella luottaa siihen, että Kreikan on kuitenkin parempi irtaantua yhteisvaluutasta.
Hän ei voi asiaa tehdä ilmoituksenomaisesti, että ”nyt lähdimme eurosta”, sillä euroa kannattavat kansalaiset hermostuisivat. Hän ei voi liiaksi riitaantua muiden euromaiden kanssa, sillä Eurooppa ei kaipaa sapelien kalistelua etenkään tällä hetkellä.
Kreikan hallitus lähtikin aluksi neuvottelemaan ystävälliseen sävyyn. Moni muu piti Kreikan hallitusta vain poliittisina harjoittelijoina, jotka tajuaisivat nopeasti reaaliteetit. Tajuaisivat, miten vaaleja ennen kosiskellaan ääniä, ja sitten vaalien jälkeen palataan takaisin saksalaistamispolitiikan pariin. Business as usual.
Tällainen toimintatapa onkin toiminut tähän asti. Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa on kaikissa valta vaihtunut oikealta vasemmalle tai vasemmalta oikealle. Politiikka ei ole sen sijaan muuttunut. Kreikassakin valta ehti vaihtua eurokriisin aikana ennen tammikuun vaaleja.
Juuri tämä ”mikään ei muutu”-ajattelutapa on saanut populistiset puolueet nousemaan mielipidetiedusteluissa. Syrizakin oli marginaali-ilmiö vielä viitisen vuotta sitten.
Varoufakis ja Tsipras pysyivät kuitenkin järkähtämättöminä, mikä alkoi hermostuttaa muita euromaita. Helmikuussa päädyttiin kuitenkin pidentämään toista lainaohjelmaa kesäkuun loppuun, koska euromaat eivät halunneet näyttäytyä tässä vaiheessa säälimättömiltä erotuomareilta. Monella eurooppalaisella kun oli sympatiat Syrizan puolella.
Hiljalleen välien kiristyessä kreikkalaiset alkoivat nostaa talletuksiaan pankeista. Tilalle virtasi muodollisesti Kreikan keskuspankin vastuulla olevaa hätärahoitusta Euroopan keskuspankin luvalla. Varoufakis haluaakin, että kreikkalainen rahvas saa suojattua omaisuuttaan mahdollisimman paljon. EKP julisti kolmisen vuotta sitten tekevänsä kaikkensa pelastaakseen euron ja sen peruuttamattomuuden, ei voinut sekään lähteä jakamaan punaista korttia.
Kreikka niputti kesäkuun alussa kaikki samana kuukautena erääntyvät IMF-luotot kesäkuun loppuun, joka oli samalla tukiohjelman pidennyksen päätepiste. Samalla Kreikan parlamentin nimittämä Julkisen velan totuuskomitea totesi, että Kreikan velat tulisi kansainvälisen Odius Debt -määritelmän mukaan mitätöidä. Nyt europäättäjät alkoivat ehkä viimeistään hoksata, mitä Kreikka hakee. Se kauhistutti heidät.
Kreikka torjui vielä viimeisetkin sopimusehdotukset, joihin oli tehty paniikissa kosmeettisia myönnytyksiä. Perjantain ja lauantain välisenä yönä Tsipras ilmoittaa kansanäänestyksestä, jonka parlamentti ratifioi lauantaina. Kansanäänestys koskee velkojien sopimusehdotuksen hyväksyntää.
Ajoitus on erinomainen. IMF-luotot ja tukiohjelma erääntyvät tiistaina. Edessä on viikonloppu, jonka aikana ehtii valmistella pääomakontrolleja ja asteittaista siirtymistä omaan valuuttaan. Pankit ovat jo rutistettu kuukausien aikana pois euroista, joten ne voidaan pääomittaa uudelleen omalla valuutalla. Kansalaiset selviävät siirtymäajan kaaoksesta turvaan vedetyillä euroillaan.
Joukko tunareita?
Luen useita uutislähteitä, joissa on keskitytty lähinnä ihmettelemään Syrizan liikkeitä. Niitä pidetään pääosin ”poliittisen aloittelijan virheinä”. Sanotaan, että toheloivat kokemattomuuttaan.
Toinen näkökulma, jonka tässä toin esille, onkin; että Varoufakisin ansiot ovatkin kylmästi taloustieteiden puolella. Ei hän todennäköisesti haikailekaan huippuvirkaa EU:sta tai edes uudelleenvalintaa. Se on hänen parhain aseensa. Se tekee hänestä europäättäjien silmissä vaarallisen.
Syriza on onnistunut luomaan euroerolleen varsin otollisen maaperän. Kansalaisille se voi esittää syyksi velkojien kohtuuttomia vaatimuksia, mikä omalta osaltaan pitää jopa paikkaansa. Muita euromaita ei ole ärsytetty liiaksi. Kreikka on Euroopalle tärkeä monestakin syystä. Erityisesti geopoliittinen asema on Euroopalle tärkeä. Siksi välien on pysyttävä kunnossa kaikesta huolimatta.
Niin, entäpä jos Syrizan tavoite ei ollutkaan erota eurosta? Tässä kohtaa on sitten helpompi yhtyä näkemykseen, että ovat todellakin vasta-alkajia, ja että he ovat sössineet kuvionsa perinpohjaisesti.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Pieni- ja keskituloisille tulossa merkittävät veronalennukset, ostovoima paranee – Purra: ”Tällaisia veronalennuksia ei ole nähty vähään aikaan”
Perussuomalaisten ministeriryhmän kesäkokouksessa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi jo lausunnoilla olevista verotoimista. Tavan palkansaajalle on jäämässä kukkaroon selvästi enemmän käyttövaraa veronalennusten myötä.

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.