Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on koulutukseltaan kielitieteilijä, ja hän omaa laajan kielitaidon.
Halla-aho kertoo nykyään puhuvansa suomen lisäksi sujuvasti englantia, venäjää ja ukrainaa. Lisäksi hän omien sanojensa mukaan ymmärtää hyvin ja puhuu tyydyttävästi ruotsia, saksaa ja kroatiaa. Auttavasti hän kertoo osaavansa puolaa, ranskaa ja hollantia.
Elävien kielten lisäksi tutuiksi ovat tulleet erilaiset kuolleet kielet, etenkin ammatillisesti tärkeä muinaiskirkkoslaavi, jota Halla-aho myös tarkastelee väitöskirjassaan.
Pääsykoepettymys ohjasi kohti uutta
Kirjailija Markku Heikkilän tuoreessa elämäkertakirjassa Halla-aho kertoo elämänvaiheesta, joka ohjasi hänet 1990-luvulla opiskelemaan ukrainan kieltä.
Aikoinaan Halla-aho pyrki opiskelemaan englantia Helsingin yliopistoon, mutta epäonnistui niukasti. Vain yksi piste jäi erottamaan hänet opiskelupaikasta. Halla-aho sanoo, että hän saattoi kenties mennä pääsykokeisiin hieman liian itsevarmana ja ”takki auki”.
Vaikka pettymys oli kova, Halla-aho päätti purkaa energiansa johonkin uuteen: hän päätti opetella ukrainan kielen alkeet.
Ukrainan opiskelemiseen tarjoutuikin mahdollisuus kesäyliopiston järjestämällä kurssilla. Ukrainassa kielenä oli jotain kiehtovaa. Se tuntui Halla-ahosta jollain tavalla heti ”oikealta” ja myös maailmanpolitiikan näkökulmasta kiinnostavalta. Ukrainan asia oli noihin aikoihin voimakkaasti esillä. Ukraina itsenäistyi Neuvostoliitosta Halla-ahon abivuonna 1991.
Kielitaito vei töihin suurlähetystöön
Opiskeltuaan ukrainaa Halla-aho päätyi myöhemmin Helsingin yliopistoon pääaineenaan venäjän kieli ja venäjän kirjallisuus. Näiden lisäksi Halla-aho harjoitti muitakin kieliopintoja, kuten latinaa ja puolaa, ja opiskeli vielä lähinnä omin päin romaniaa.
Vuonna 1997 Jussi suoritti opintoihinsa kuuluvan puolen vuoden jakson ulkomailla. Yleensä venäjän opiskelijat kävivät tekemässä tuon osion Venäjällä, mutta Jussi sai sovittua amanuenssin kanssa, että voisi suorittaa jakson Kiovassa.
Halla-aho päätyi myöhemmin työskentelemään Suomen suurlähetystöön Kiovassa, missä hänen perustyötään oli viisumihakemusten käsittely, konsultointi silloisen UVI:n eli Ulkomaalaisviraston, nykyisen Migrin edeltäjän, ja ulkoministeriön kanssa viisumiasioista.
Suurlähetystyöaikoinaan Halla-aho päätyi muun muassa tapaamaan presidentti Martti Ahtisaaren, joka teki valtiovierailun Kiovaan 1998.
Ukrainan parlamentin puhemies palkitsi suomalaiskollegansa
Ukrainan kieleen ja kulttuuriin perehtymisen tuloksena Halla-aho päätyi vuosikymmeniä myöhemmin, marraskuussa 2023, puhumaan Ukrainan parlamentille Kiovaan saaden koko parlamentin taputtamaan ja nousemaan seisaalleen osoittamaan suosiota.
Samana syksynä Ukrainan parlamentin puhemies Ruslan Stefantšuk luovutti kollegalleen Halla-aholle kunniamerkin.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin myöntämä Jaroslav Viisaan 2. luokan kunniamerkki on toiseksi korkein Ukrainan ulkomaalaisille myönnettävä kunniamerkki.
Halla-aho jakoi somekanavillaan kiitokset huomionosoituksesta.
