Erityisopettaja-kansanedustaja Strandman: Koulussa on kasvettava yritteliäisyyteen

Kansanedustaja Jaana Strandmanin mielestä yrittäjyyskasvatus ei saa jäädä erilliseksi toiminnaksi ja kuntien sivistystoimen tehtäväksi, vaan se tulee liittää osaksi oppilaitosten ja kuntien rakenteita ja toimintakulttuuria. Se tulee nostaa osaksi kaikkia kunnan kehittämistoimenpiteitä aina strategioista lähtien. Tämä ei edes vaadi rahallisia panostuksia, vaan olemassa olevia resursseja ja asenteita pitää tarkastella ja suunnata uudelleen.

– Yrittäjyyskasvatuksen tulee olla pitkäjänteistä, suunnitelmallista, tavoitteellista ja vaikuttavaa. Tässä on kyse win-win-tilanteesta. Kunnan tulee mahdollistaa se, että lapset ja nuoret kasvavat yrittäjämäiseen elämäntapaan ja näkevät mahdollisuuksia ympärillään. Meillä on lapsissa ja nuorissa valtavasti potentiaalia hyödyntää heidän osaamistaan ja kykyjään sekä kehittää niitä tulevia työelämätarpeita ja yrittäjyyttä varten, Strandman sanoo.

Oppilaiden kyvyt on tunnistettava

Strandmanin mukaan oppijoiden kykyjä on etsittävä perusopetuksessa, jolloin myös heidän itsetuntonsa vahvistuu. Tärkeää on oppijan ”oman jutun” löytäminen. Kyky muuttaa ideat toiminnaksi, vastuun ottaminen, talouden ymmärtäminen ja rohkeus ovat yrittäjyyskasvatuksen keskeisiä tavoitteita. Tässä työtavassa merkittäviä ovat opetushenkilöstön oma asenne ja yrittäjämäinen pedagogia.

– Kun on tunnistettu kyvyt, vahvuudet ja osaaminen, voidaan niitä hyödyntää, innovoida ja tuotteistaa sekä luoda yritystoimintaa. Tämä kokonaisuus tuottaa arvoa yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle, ja meillä on hyvinvoiva, yritteliäs ja pärjäävä lapsi ja nuori. Maamme tarvitsee heitä.

– Yrittäjyyskasvatuksen lukiodiplomi tulee ottaa käyttöön joka puolella Suomea. Yrittäjyyskasvatuksen polun tulee kulkea päiväkodista toiselle asteelle. Opetus- ja kulttuuriministeriössä tullaan päivittämään yrittäjyyskasvatuksen linjaukset niin, että ne ovat valmiina syksyllä 2026.