
Ruotsin pääministeri varoittaa kansalaisiaan Al Jazeeran valeuutisista
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson varoitti Ruotsin kansalaisia viestipalvelu X:ssä Al Jazeeran 10.11. esittämästä dokumentista.

LEHTIKUVA
Ylen arabian- ja somalinkielisten uutisten toimitus vieraili huhtikuussa Qatarissa Al Jazeeran mediainstituutissa koulutusrahasto Kouran apurahan turvin. Vierailun käytännön järjestelyistä vastasi Al Jazeera.
Suomen Uutisten toimitus sai haltuunsa ruutukaappauksen somejulkaisusta, joka kertoi Ylen toimittajan olleen vierailulla Qatarissa, Al Jazeeran mediainstituutissa, tämän vuoden huhtikuussa.
Suomen Uutiset kysyi Yle Uutisilta vierailun tarkoituksesta ja sen rahoittajasta. Esitimme kommentointipyynnössä Al Jazeerasta kirjoitettuja uutisia ja kerroimme, minkälaisia sisältöjä se on julkaissut esimerkiksi terroristijärjestö Hamasin johtajista.
Kysymyksiin vastasi Ylen monikielisten uutisten vastaava tuottaja Marko Krapu.
1. Mikä oli vierailun tarkoitus – oliko kyse journalistisesta yhteistyöstä, koulutusohjelmasta vai muusta toiminnasta? Oliko vierailulla muita Ylen toimittajia tai toimituskuntaan kuuluvia henkilöitä mukana?
– Ylen arabian- ja somalinkieliset uutiset tutustuivat Al Jazeeran arabian-, somalin- ja englanninkielisiin uutisiin koulutusrahasto Kouran myöntämän apurahan turvin.
– Vierailun tavoitteena oli paitsi oppia lisää arabian ja somalin kielistä ja kulttuureista myös selvittää, millaisilla alustoilla ja journalistisilla konsepteilla Al Jazeera operoi kyseessä olevilla kielillä ja millaisella menestyksellä. Journalistisen linjan lisäksi meitä kiinnostivat medialuottamus ja episteeminen oikeus tutkittuun tietoon. (Episteemiset oikeudet tarkoittavat oikeutta muodostaa vapaasti omat näkemykset ja oma maailmankuva. Se tarkoittaa myös oikeutta tietoon ja todenmukaiseen viestintään.)
– Yleltä vierailuun osallistuivat tuottajat Marko Krapu ja Katja Liukkonen sekä toimittajat Wali Hashi, Horio Abdulkadir ja Esraa Ismaeel.
2. Kuka järjesti vierailun – Al Jazeera vai Yle itse?
– Yle ehdotti tapaamista, ja Al Jazeera huolehti käytännön järjestelyistä.
3. Kuka rahoitti matkan ja kulut (matkat, majoitus, kurssimaksut)? Onko kustannuksista vastannut Yle vai ulkopuolinen taho?
– Kaikki kustannukset maksettiin saadulla apurahalla.
4. Onko Ylellä virallista yhteistyötä Al Jazeeran tai sen tytäryhtiöiden kanssa, ja miten varmistatte journalistisen riippumattomuuden tällaisissa tilanteissa?
– Yle Uutisilla ei ole yhteistyötä Al Jazeeran tai sen tytäryhtiöiden kanssa.
5. Miten Yle arvioi Al Jazeeran kansainvälisesti kiistanalaisen maineen – disinformaatioon, poliittiseen vaikuttamiseen ja Hamas-yhteyksiin liitetyn median – vaikutusta sen uskottavuuteen mahdollisena koulutus- tai yhteistyötahona?
– Al Jazeera on ristiriitainen mediayhtiö: toisaalta se on voittanut monia arvostettuja media-alan palkintoja, toisaalta sitä on syytetty liian läheisistä suhteista esimerkiksi islamistisiin äärijärjestöihin. Tämä tasapainoilu on erityisen kiinnostavaa. Mikä on Al Jazeeran journalistinen linja, miten se sitä perustelee ja miten se tasapainoilee journalismin eettisyyden ja isojen yleisölukutavoitteiden ristipaineessa? Ymmärtämällä näitä asioita paremmin voimme kenties ymmärtää paremmin myös Suomessa asuvien somalien ja arabien sielunmaisemaa, uskomuksia ja perinteitä.
– Tutkimusten mukaan moni Suomeen saapunut maahanmuuttaja jatkaa lähtömaansa median seuraamista. Ylen tavoitteena on tarjota länsimaista, riippumatonta uutisjournalismia valituille kieliryhmille ja siten torjua mis- ja disinformaatiota. Yle-lain mukaan Ylen on palveltava soveltuvin osin myös muilla kuin maan virallisilla kielillä.
Pyysimme Ylen monikielisten uutisten vastaavalta tuottajalta Krapulta vielä lisäkommentin BBC-kohuun liittyen.
Sisäinen tarkastus paljasti viime viikolla useita vakavia virheitä ja puolueellisuutta BBC Arabicin Gazan sotaa koskevassa uutisoinnissa. BBC myönsi antaneensa ”perusteetonta painoarvoa” Hamasin lähteisiin perustuviin kuolonuhrilukuihin ja korjanneensa virheellisiä uutisia keskimäärin kaksi kertaa viikossa lokakuun 7. päivän hyökkäysten jälkeen.
BBC toisti myös virheellistä väitettä, että 14 000 vauvaa olisi vaarassa kuolla nälkään 48 tunnin sisällä – vaikka todellinen arvio koski 14 000 lasta vuoden aikana.
Tämä väärä luku esiintyi myös Ylen suomenkielisillä verkkosivuilla, ja uutinen on edelleen luettavissa. Väite levisi laajalti ja sitä toistettiin julkisissa mielenosoituksissa. Myös useat poliitikot käyttivät virheellistä lukua somejulkaisuissaan.
– Yle Arabicin – kuten kaikkien muidenkin monikielisten uutisten – asiakaslupaus on uutisoida Suomen asioista. Emme kerro ulkomaan tapahtumista, ellei siihen liity jotain merkittävää ja kiinnostavaa Suomi-näkökulmaa. Teemme journalistiset päätökset itse, emmekä ota aiheita suoraan ja sellaisenaan esimerkiksi BBC Arabicilta. Kyseisiä BBC:n uutisia joukkohaudoista tai nälkäkuoleman partaalla olevista lapsista ei ole siteerattu tai ylipäänsä uutisoitu Yle Arabicissa. Tältä osin mitään korjattavaa tai oikaistavaa ei meillä ole, Krapu sanoo.
Suomen Uutiset on pyytänyt Ylen uutisilta kommentteja siitä, miten BBC:n virheelliset uutiset ovat näkyneet Ylen uutisoinnissa ja miten niitä on oikaistu. Juttu julkaistaan, kun saamme Yleltä vastauksen.
Pyysimme Yleltä tietoja Al Jazeeran kanssa tehdystä yhteistyöstä ja Al Jazeeralta saaduista sisällöistä, kuten dokumenteista. Kysymykseen vastasi sisältöhankintojen päällikkö Tarmo Kivikallio.
– Vaietut arktiset sodat -sarja on myyty Al Jazeeralle. Al Jazeeralta ei ole ostettu juuri mitään. Noin kymmenen vuoden takaa löytyi kaksi merkintää joistain ostoista. Olemme silloin ostaneet siis kaksi ohjelmaa. Sen jälkeen ei ole sillä rintamalla tapahtunut mitään.
Al Jazeera on noussut esiin artikkeleissa, jotka koskevat disinformaatiota ja poliittista vaikuttamista.
Artikkelisarja Al Jazeeran disinformaatiosta on tuonut jo kolme journalistipalkintoa Expressenin toimittaja Inas Hamdanille. SVT:n haastattelussa Hamdan kertoo, että jo vuosien ajan negatiiviseen sävyyn Ruotsista raportoinut Al Jazeera on muuttanut Ruotsi-kuvaansa arabinäkökulmasta katsottuna positiivisemmaksi Tukholman ja Malmön palestiinalaismielisten mielenosoitusten jälkeen.
Ruotsin Suuren journalistipalkinnon marraskuussa 2023 voittaneessa Sydsvenskanin artikkelisarjassa toimittaja Hamdan osoitti, että mediayhtiö Al Jazeeran Ruotsista tehtyä raportointia hallitsi kolme aihetta: Koraanien polttaminen, Nato ja väite siitä, että Ruotsin sosiaaliviranomaiset sieppaavat muslimilapsia.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson varoitti Svenska Dagbladetin haastattelussa marraskuussa 2024 Al Jazeeran dokumentista, jossa väitettiin Ruotsin viranomaisten ottaneen lapsia huostaan ilman perusteita.
Useat arabimaat, kuten Saudi-Arabia, Bahrain, Egypti, Jordania ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat, ovat kieltäneet Al Jazeeran toiminnan pitäen sitä poliittisen vaikuttamisen välineenä.
Useissa medioissa on toistuvasti tuotu esiin Al Jazeeran yhteydet terroristijärjestö Hamasiin. Fox News raportoi kesäkuussa 2024, että Al Jazeeran palveluksessa työskennellyt toimittaja Abdallah Al-Jamal piti kotonaan vangittuna useita israelilaisia panttivankeja Gazassa.
Times of Israel kertoi 29.10.2024 Tel Avivin käräjäoikeuden päätöksestä, jonka mukaan Al Jazeeran toiminnalla on ”läheinen yhteys” Hamasiin ja että se on aiheuttanut Israelille konkreettista vahinkoa.
Memri TV julkaisi vuonna 2024 tallenteita, joissa Hamasin johtajat ja sotilassiiven komentajat – kuten Mohammed Deif ja Yahya Sinwar – esiintyvät Al Jazeeran dokumenteissa ja lähetyksissä. Lisäksi Al Jazeera lähetti suoraa lähetystä terroristijohtaja Sinwarin muistotilaisuudesta Ruotsista. Asiasta raportoi toimittaja Hamdan.
Tällä viikolla The Times uutisoi, että BBC Arabicin toimituksessa on muun muassa juhlittu Hamasin terrori-iskua Israelia vastaan. Myös useat Al Jazeeran tunnetut toimittajat juhlistivat Hamasin hyökkäyksen tuhoja iskun vuosipäivänä viestipalvelu X:ssä. Toimittajat kutsuivat esimerkiksi 7.10.2023 tapahtunutta verilöylyä upeaksi Al-Aqsan vuodatuksen päiväksi, joka palautti kansakunnan kunnian ja murskasi juutalaisten sekä sionistien unelman. He kutsuivat terrori-iskua myös nykyhistorian tärkeimmäksi tapahtumaksi.
Hamasin vastaiset mielenosoitukset eivät ole saaneet tilaa Al Jazeeralla.
Helsingin Sanomat uutisoi 25.3.2025 Gazassa järjestetyistä mielenosoituksista, joissa mielenosoittajat haukkuivat Al Jazeeraa, koska se ei ole raportoinut gazalaisten tyytymättömyydestä Hamasia kohtaan.
The Free Press julkaisi syyskuussa 2025 uutisen (WATCH: Gazan Journalists Say Al Jazeera Works Hand in Glove with Hamas) gazalaisesta toimittajasta, joka kutsuttiin Hamasin kuulustelukeskukseen al-Shifan sairaalaan Gazan kaupungissa, jossa hän joutui raa’an kidutuksen kohteeksi. Videomateriaali, jonka hänen ystävänsä kuvasi välittömästi tapahtuman jälkeen, osoittaa muun muassa verenvuotoa, murtumia ja mahdollisen ampumahaavan. Turvallisuussyistä The Free Press ei julkaise hänen nimeään.
The Free Pressin mukaan Al Jazeera toimii Gazassa läheisessä yhteistyössä Hamasin kanssa ja työpaikan saaminen sen verkostossa edellyttää käytännössä Hamas-yhteyksiä. Raportissa kuvataan toimitusta Hamasin sortokoneiston välineenä, joka ylläpitää valtaansa pelottelun, pidätysten, uhkailun ja kidutuksen avulla.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson varoitti Ruotsin kansalaisia viestipalvelu X:ssä Al Jazeeran 10.11. esittämästä dokumentista.

Artikkelisarja Al Jazeeran disinformaatiosta on tuonut jo kolme journalistipalkintoa Sydsvenskanin toimittaja Inas Hamdanille. SVT:n haastattelussa Hamdan kertoo, että jo vuosien ajan negatiiviseen sävyyn Ruotsista raportoinut Al Jazeera on muuttanut Ruotsi-kuvaansa arabinäkökulmasta katsottuna positiivisemmaksi Tukholman ja Malmön palestiinalaismielisten mielenosoitusten jälkeen.

Al Jazeeran toimittajien sekä qatarilaisten medioiden toimittajien X-julkaisuissa kunnioitettiin Hamasin terrori-iskun aiheuttamaa kärsimystä israelilaisille. Asiasta uutisoi Memri TV.


Britanniassa yleisradioyhtiö BBC:n pääjohtaja ja uutispäätoimittaja saivat lähteä, kun yhtiö jäi kiinni videoiden manipuloinnista ja tarkoitushakuisesta uutisoinnista. Suomessa porsastelu kansalaisten verorahoilla jatkuu ja taas ollaan menossa metsään. Olisiko ryhtiliike tarpeen täälläkin?
Viikon suosituimmat

Ylen päätös Suomen osallistumisesta Euroviisuihin on herättänyt kovaa kritiikkiä. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta sekä varapuheenjohtaja Jenni Pitko vaativat nyt Yleä perumaan päätöksen osallistumisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kummeksuu vihreiden ulostuloa.

-Toimeentulotuki eli sosiaalijärjestelmän viimesijainen turva on menettänyt tarkoituksensa ja karannut käsistä. Siitä on tullut monille pääasiallinen tulonlähde, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi kabinettinsa kokouksessa, ettei halua somalisiirtolaisia Yhdysvaltoihin. Hänen mukaansa Itä-Afrikan maan asukkaat ”eivät tuo Yhdysvalloille mitään”, vaan elävät avustusten varassa.

Kuten aiempinakin vuosina, myös tämän vuoden itsenäisyyspäivänä Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa esiintyi väkivaltaisuuksia. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo, että tapaukset osoittavat äärivasemmistolaisten mielenosoitusten muodostavan vuosittaisen, ennakoitavissa olevan uhan viranomaisille ja muille mielenosoittajille.

Perussuomalaiset juhlistivat Suomen itsenäisyyttä Presidentinlinnassa.

Tänään kunnioitetaan menneiden sukupolvien työtä, mutta itsenäisyyspäivä on myös tulevaisuuden rakentamista, korosti sisäministeri Mari Rantanen puheessaan itsenäisyyspäivän valtakunnallisessa lipunnostotilaisuudessa Helsingin Tähtitorninmäellä. Suomen Uutiset julkaisee ministerin puheen kokonaisuudessaan.

Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.

Sanna Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen myöntää nyt, että edellisen hallituksen laatima laki on korjauksen tarpeessa.

Agenttitoimistot rekrytoivat osin valheellisin perustein Suomeen massamäärin ulkomaalaisia opiskelijoita. - Lopputuloksena suurten kaupunkien ruokajonot ovat täyttyneet näistä kansainvälisistä osaajista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.

Euroopan parlamentin perinteisten ryhmien kabinettisopimus syrjiä kansalliskonservatiiviset mepit ulos päätöksenteosta saattaa päättyä. Keskustaoikeiston ryhmä EPP on saamassa tarpeekseen uppiniskaisesta punavihreästä blokista. Juopa muodostui kestävyysraportointivelvoitteiden helpottamiseksi tähtäävistä muokkausehdotuksista.