Hallitus puolustautui työllisyys- ja stx-telakkaa koskevassa välikysymyskeskustelussa erikoisella hyökkäyksellä. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori väitti perussuomalaisten halunneen itse leikata ainoan sallitun tukimuodon poistamista. Katainen ja Urpilainen säestivät etukäteen sovittua näytelmää. Perussuomalaisen toimitus selvitti, mistä asiassa oikein oli kyse.
Eduskunnassa käytetyt puheenvuorot
Jan Vapaavuori /kok: ”Omassa vaihtoehtobudjetissanne, hyvät perussuomalaiset, esititte 200 miljoonan euron leikkausta yritystukiin. Viittasitte tuolloin selvitykseen, jossa ehdotettiin laivanrakennuksen innovaatiotukea poistettavaksi kokonaan. Olette siis vain vajaa puoli vuotta sitten ehdottaneet ainoan laivatilauksiin liittyvän sallitun suoran tukimuodon poistamista kokonaan ja nyt kaivatte opposition järeimmän aseen esille, kun ennätyssuuret innovaatiotuetkaan eivät riittäneet turvaamaan toivottua laivakauppaa. ”
Jyrki Katainen /kok: ”Puolue, joka puoli vuotta sitten, tai itse asiassa ei niinkään kauan, muutama kuukausi sitten, esitti telakkatukien poistamista.”
Timo Soini /ps: ”Täällä ei lue mitään telakkatukien poistamisesta”
Jyrki Katainen /kok: ”Perussuomalaiset esittivät telakkatukien poistamista, ja nyt he puhuvat aivan jotakin muuta. Siis linjakkuus olisi nyt kyllä kysyttyä.”
Jutta Urpilainen /sdp: ”Mutta en usko, että perussuomalaisten vaihtoehdot, joissa [..] yritystukia leikataan 200 miljoonalla eurolla, niin kuin perussuomalaiset vaihtoehtobudjetissaan esittivät, mikä tarkoittaisi telakkatukien poistamista, ovat niitä keinoja, joilla uusia työpaikkoja Suomeen synnytetään.”
Mitä varjobudjetissa sitten oikein luki?
Perussuomalaisten varjobudjetti löytyy täältä. Sivulla 5 todetaan seuraavasti:
”Yritystukien tehottomuus on havaittu myös tuoreessa työ- ja elinkeinoministeriön raportissa, jonka mukaan yritystukijärjestelmän toimivuutta voidaan parantaa merkittävästi poistamalla tehottomat tuet ja kohdistamalla ne elinkeinopolitiikan kannalta keskeisiin kohteisiin. Raportin suositusten toteuttamisen arvioidaan pienentävän valtion tukimenoja 200–250 miljoonalla eurolla.”
Varjobudjetissa viitattaan työ- ja elinkeinoministeriön tekemään Yritystukiselvitys-raporttiin. Voitaneen olettaa, että ministeri Vapaavuori tuntee dokumentin hyvin koska se on hänen oman ministeriönsä valmistelema.
Raportissa jaotellaan erilaiset, yhteissummaltaan 1234 miljoonan euron tuet tehokkaisiin, tehottomiin ja vähän vaikuttaviin. Tehoton tukimuoto voi esimerkiksi aiheuttaa yritykseen turhaa hallinnollista kuormaa. Telakoiden innovaatiotuki – suuruudeltaan 15 miljoonaa euroa – on luokiteltu tehottomiin tukimuotoihin. Raportti suosittelee lopettamaan tehottomat tukimuodot ”jolloin niihin käytetty raha voidaan käyttää vaikuttaviin yritystukiin tai muihin kohteisiin”. Yhdessä muiden raportin suositusten kanssa näin toimittessa päästään 200-250 miljoonan säästöihin.
Tehokkaaksi tukimuodoiksi raportti listaa (sivun 31 taulukko) muun muassa Finnveran tuen. Juuri sen, mitä perussuomalaiset edustajat ovat yhdeksi rahoitusvaihtoehdoksi ehdottaneet. Viimeksi näin teki kansanedustaja Kaj Turunen.
Yhteenvetona: Vapaavuoren ministeriön tuottama raportti, johon perussuomalaisten varjobudjetti viittaa, ei esitä ”laivanrakennuksen innovaatiotukea poistettavaksi kokonaan” vaan saman rahan suuntaamista tehokkaampiin tukimuotoihin, kuten Finnvera-tukeen, vientitakuisiin tai Tekesin T&K-tukiin. Soinin kommentti siitä, ettei varjobudjetissa esitetä telakkatuen poistamista, pitää siis paikkansa.
On myös huomionarvoista mainita, että Vapaavuori ilmoitti innovaatiotuen määrän olleen ennätyksellisen suuri, 44,3 miljoonaa euroa. Alunperinhän STX anoi valtiolta innovaatiotuen sijasta 50 miljoonan euron lainaa. Tähän valtio ei suostunut. On epäselvää, miksi Vapaavuori halusi STX-telakan kohdalla turvautua maksimaalisella suuruudella juuri siihen tukimuotoon, jota telakka ei ensisijaisesti halunnut ja jonka ministeriö on omassa raportissaan todennut tehottomaksi.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
Onko sellainen tilanne tuttu, ettet saanutkaan kerralla apteekista mukaasi kaikkia Kela-korvattavia lääkkeitäsi? Suomessa on voimassa älytön systeemi, josta puhutaan liian vähän. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii loppua apteekeissa asioivien turhalle edestakaisin juoksuttamiselle.
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.
Tampereen kaupunginvaltuuston ensimmäisessä syyskokouksessa käytiin eilen vilkas keskustelu pride-liputuksesta luopumisesta, josta perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Marika Puolimatka ja joukko perussuomalaisten, kristillisdemokraattien sekä kokoomuksen valtuutettuja oli jättänyt aloitteen viime kaudella.
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
Eilisessä A-studiossa Yle oli etukäteen tavoitellut asetelmaa, jossa maahanmuuton haittoja ja kustannuksia veronmaksajalle hämärretään tunnepuheella ja pöyristelyllä. Tällä kertaa Yle ei täysin onnistunut.
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.
Lue lisää
