Jumillan konservatiivinen paikallishallinto kielsi uskonnolliset kokoontumiset kaupungin julkisissa urheiluhalleissa elokuun alusta. Päätös vaikuttaa erityisesti kaupungin muslimiyhteisöön, joka on viime vuosina käyttänyt kaupungin tiloja uskonnollisten juhlien viettoon.
Juhlakielto on sittemmin noussut kansalliseksi kiistan aiheeksi. Espanjan vasemmistolainen kansallinen hallitus ja muut asiasta suivaantuneet ovat tuominneet sen syrjivänä. Kansallismielinen keskusta ja oikeisto taasen puolustavat kaupungin oikeutta edistää ja turvata maan kristillistä kulttuuria.
Maahanmuutto polttava aihe Espanjassa
Jumillan juhlakielto on viimeisin maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvä erimielisyys. Sitä edelsivät viime kuussa Murcian eteläisessä maakunnassa tapahtuneet yhteenotot kansallismielisten ryhmien sekä maahanmuuttajien välillä.
Mellakat alkoivat, kun Torre-Pachecon kaupungissa iäkäs asukas joutui pahoinpidellyksi ja teosta epäillään marokkolaistaustaisia maahanmuuttajia. Hyökkäys paikallisen puolustuskyvyttömän kansalaisen kimppuun sai kansallismieliset piirit liikkeelle ja vaatimaan kostoa alueen maahanmuuttajaväestölle.
“Espanja on kristillinen maa”
Jumillan konservatiivinen pormestari Seve González sanoi Espanjan El País -lehdelle, että toimenpide ei kohdistu mihinkään tiettyyn ryhmään ja että hänen hallintonsa haluaa ”edistää kulttuuritapahtumia, jotka puolustavat omaa identiteettiämme.”
Aloitteen juhlakiellosta teki alun perin kansallismielinen Vox-puolue. Sen muokkasi sekä hyväksyi sittemmin keskustaoikeistolainen Kansanpuolue (Partido Popular), johon Jumillan pormestarikin kuuluu.
Päätöksen mukaan kunnallisia urheilutiloja saa käyttää vain urheilutoimintaan tai paikallisten viranomaisten järjestämiin tapahtumiin. Mitään ”kaupunginvaltuustolle vieraita kulttuurisia, sosiaalisia tai uskonnollisia toimintoja” ei missään olosuhteissa sallita.
Erimielisyyksillä historiallinen tausta
Voxin Murcian alueosasto juhlisti toimenpidettä toteamalla vietipalvelu X:ssä, että ”Espanjalla on ja tulee aina olemaan kristillinen maa!”
Espanjan islamilaisten yhteisöjen liiton sihteeri Mohamed El Ghaidouni arvosteli puolestaan paikallishallinnon perusteluja ja erityisesti väitettä siitä, että urheiluhalleissa perinteisesti vietetyt muslimijuhlat — lähinnä Eid al-Fitr ja Eid al-Adha — olisivat ”vieraita kaupungin identiteetille.”
Muslimit miehittivät aikanaan Espanjaa, joten ristiriidoilla on historiallinenkin taustansa. Katolilaiset murskasivat arabivallan vuonna 1492.