Aloitteleva virkamies kipuaa Euroopan unionissa helposti lähelle viiden tonnin kuukausiansioita – ja jopa useiden tuhansien nousu ylöspäin on monelle mahdollinen. Lisäkorvaukset ja veroedut saavat elämän maistumaan makealta.

Euroopan unionissa työskentelee noin 40 000 henkilöä, joista suomalaisia on suunnilleen tuhat. Unionin toimielimet pestaavat henkilöitä erilaisiin työsuhteisiin, joko vakinaisiksi tai sopimussuhteisiksi. Vakituiset työntekijät ovat pääosin joko hallintovirkamiehiä tai hallintoavustajia. Lisäksi unionin palveluksessa toimii sihteeristöä.

Ura EU-virkamiehenä houkuttaa monia ja miksei houkuttaisi, sillä palkat ovat korkeita ja työsuhde-etuja voi luonnehtia hunajaisiksi. Virkamiehiä myös hellitään verotuksella, joka on huomattavasti kevyempää kuin unionin jäsenvaltion kansalaisilla. Peruspalkan päälle maksetaan lisiä ja korvauksia, joiden ansiosta monella nettotulot nousevat kuukausittain varsin korkeaksi.

EU:ssa virkamiehien palkkoja korotetaan säännöllisesti. Saksalainen Bild-lehti uutisoi jo 2011, kuinka lähes joka neljäs EU-virkamies ansaitsee vähintään 10 000 euroa kuukaudessa.

Hallintovirkamiehen aloituspalkka vajaat viisi tonnia

Työpaikan hakeminen kaikkiin EU:n toimielimiin tapahtuu pääosin unionin henkilöstövalintatoimisto EPSO:n kautta, joka organisoi koko valintamenettelyn. Kuukausipalkka määräytyy sen mukaan, millaisen tason tehtävään henkilöitä haetaan.

Jos kysymyksessä on hallintovirkamiehen paikka, tehtävään hakeminen edellyttää yleensä korkeakoulututkintoa. Hallintovirkamies voi myös edetä korkeimmalle EU-uralla. Korkeakoulututkinnon suorittanut hallintovirkamies voi edetä urallaan palkkaluokasta AD 5 (4 707 euroa) palkkaluokkaan AD 16.

Erityisalojen osaajia voidaan joskus myös palkata suoraan korkeampiin palkkaluokkiin AD 6 (5 326 euroa) ja AD 7 (6 026 euroa). Keskijohdon henkilöstö taas kuuluu palkkaluokkiin AD 9 (7 714 euroa) – AD 12 (11 173 euroa).

Presidentti Sauli Niinistökin jää jälkeen

Korkeimman tason (AD 16) palkkaluokkaan kuuluvat EU-hallintovirkamiehet ansaitsevat ruhtinaalliset 18 310 euroa. Palkka on huikea ottaen huomioon, ettei sen saaja ole vaalissa valittu luottamushenkilö. Vertailun vuoksi: Suomen hallituksessa toimivan ministerin palkkio on 9 102 euroa kuukaudessa. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) palkkio on 10 920 euroa kuukaudessa. Suomen ministereiden palkkiot ovat veronalaista tuloa.

Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on palkkakuopassa EU-virkamieseliittiin nähden. Niinistön vuosipalkkio on 126 000 euroa eli reilun kymppitonnin kuussa. Niinistön palkkio sentään on verovapaata tuloa.

EU:n hallintoavustajat toimivat tavallisimmin hallinnon, taloushallinnon, viestinnän, tutkimustyön, politiikan laadinnan ja täytäntöönpanon tehtävissä. Edellytyksenä on toisen asteen tutkinto tai soveltuva ammatillinen tutkinto.

Hallintoavustajien aloituspalkat ovat pienempiä kuin hallintovirkamiehillä, mutta siirryttäessä palkkaluokissa ylöspäin, lähenevät ansiot keskitason hallintovirkamiehen tasolle.

Veroja ei tarvitse käytännössä maksaa

Entäpä verotus? Unionista on vähitellen muodostunut eräänlainen verokeidas. EU-virkamiesten ei yleensä tarvitse maksaa palkoistaan kansallista tuloveroa vaan he ovat huomattavasti kevyemmän verotusjärjestelmän piirissä. EU-palkoista kannetaan EU:n yhteisöveroa, joka on keskimäärin vain 10-25 prosenttia peruspalkasta.

Käytännössä veroja ei oikeastaan tarvitse aina edes maksaa, koska erilaiset verottomat lisät, edut ja korvaukset kompensoivat palkasta maksetun veron määrän. Virkamiehet, jotka EU:ssa työskentelevät oman kotimaansa ulkopuolella, saavat ulkomaankorvauksen, joka on 16 prosenttia peruspalkan määrästä. Perheellisillä virkamiehillä on oikeus perhelisiin, kuten kotitalouslisään, huollettavana olevasta lapsesta maksettavaan lisään, koulutuslisään ja alle kouluikäisistä lapsista maksettavaan lisään.

Virkamiesten palkasta pidätetään muutaman prosentin sairausvakuutusmaksu. Sen turvin virkamiehet perheineen saavat korvattua suurimman osan sairauskuluista.

Meppejä ja avustajia naurattaa matkalla pankkiin

Euroedustajien eli meppien avustajien palkat ovat luku sinänsä. Mepeillä on oikeus kolmeen avustajaan ja kuukausittaisen mepin avustajabudjetin (noin 24 000 euroa) puitteissa avustajat voivat saada parhaimmillaan 7 500 euron kuukausipalkkaa. Meppi voi siis vapaasti valita, minkä palkkaluokan avustajalleen antaa.

Ryhmävirkamiehet (eli poliittisesti nimitettävät ryhmän työntekijät) kuuluvat väliaikaiseen henkilöstöön ja heidän palkkansa ovat tyypillisesti 4 000-8 000 euroa kuukaudessa ja edut päälle.

Meppien avustajaksi ja Brysselin makeaan elämään onkin kova tunku. Parlamentissa tiedetään hyvin, kuinka Itä- ja Etelä-Euroopan meppien avustajiksi valikoituu usein näyttäviä nuoria naisia, joiden vaate- ja laukkumaku on kalleimmasta päästä.

Huomionarvoista on sekin, että meppien oma, veroton kulukorvaus on 4 322 euroa kuukaudessa. Kulukorvauksen käyttöä ei valvota mitenkään. Mepille itselleen tipahtaa päivärahaa jokaisesta läsnäolopäivästä 304 euroa. Näin meppi voi siis hemmotella itseään ja halutessaan vaikka sopivasti avustajiaankin.

Palkoista ja eduista on hankalaa saada yksilöityä tietoa

Vaikka EU näennäisesti tiedottaa hyvin paljon toiminnastaan, virkamiesten yksilöityjä palkkatietoja ei julkaista missään. Virkojen hakuilmoituksissa on aikoinaan saattanut olla esillä kyseisen tehtävän palkkaluokka. Niistäkään ei voi tosin päätellä palkkojen nykytasoa, koska palkat nousevat vuosittain. Yksilöityä tietoa virkamiesten saamista palkanlisistä ja muista eduista ei niin ikään ole helppoa löytää.

Sellaistakaan listaa tai asiakirjaa ei ole, josta voisi tarkistaa erilaisissa EU-elimissä toimivien suomalaisvirkamiesten nimet. Tunnetuimmat EU-virkamiehet ovat kuitenkin välillä itse esillä julkisuudessa.

Valtiotieteiden maisteri Leena Maria Linnus työskentelee Euroopan parlamentin infrastruktuurista ja logistiikasta vastaavana pääjohtajana. Hän on toiminut EU-tehtävissä jo 23 vuotta.

Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimiston tiedottajana toimii filosofian tohtori Jarmo Oikarinen. Hän on toiminut EU:ssa vuodesta 2004.

Juristi Antti Peltomäki on toiminut yli kymmenen vuotta komission tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosaston varapääjohtajana. Peltomäki toimi aiemmin valtioneuvoston kansliassa EU-asioiden valtiosihteerinä.

Ville Itälä pyrkii tehottomaksi haukutun viraston johtoon

Yksi tunnetuimmista poliitikkotaustaisista EU-virkamiehistä on kokoomuksen ex-puheenjohtaja Ville Itälä. Hän on toiminut vuodesta 2012 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä.

Kyseinen toimielin valvoo tulo- ja menoarvion toteutumista sekä unionin varainkäyttöä. Tilintarkastustuomioistuimen verkkosivulla kerrotaan, että kyseisen toimielimen jäsenet kuuluvat korkeimpaan AD 16 -palkkaluokkaan.

Keväällä uutisoitiin Itälän hakeneen Euroopan petoksentorjuntaviraston eli Olafin pääjohtajaksi. Tehtävän hakuilmoituksessa kerrotaan pääjohtajan palkkaluokaksi AD 15.

Tavan kansalainen on tuskin koskaan Olafista aiemmin edes kuullut. Kyseessä on vain yksi lukuisista EU:n pienemmistä toimielimistä, joissa kaikissa työskentelee paljon kovapalkkaisia virkamiehiä. Olafin tehtävänä tulisi olla EU:n taloudellisien etujen suojeleminen petoksia ja lahjontaa torjumalla. On vaikea nähdä, millaisia tuloksia Olaf on saanut aikaan vai onko edes saanut mitään.

Kuvaavaa on, että useat EU-jäsenvaltiot ja jopa EU-komissio ovat moittineet Olafia tehottomaksi organisaatioksi.

Sipilä tyytyväisenä: Suomen EU-nettomaksuosuus kasvaa

Euroopan unioni rahoitetaan jäsenvaltioiden maksuilla, joita Brexit uhkaa nostaa entisestään. Suomi on ollut vuosia 1996, 1997 ja 2000 lukuun ottamatta EU:n nettomaksaja, eli EU:lta saadut tulot ovat EU-maksuja pienemmät. Vuonna 2016 Suomen nettomaksuosuus oli 294 miljoonaa euroa. Koko EU:n budjetti oli viime vuonna noin 158 miljardia euroa.

Euroopan komissio on painostanut jäsenvaltioita kasvattamaan EU:n budjettia, jotta Brexitista seuraava aukko ja saataisiin paikattua. Ison-Britannian maksuosuus olisi siis jäämässä muiden EU-jäsenvaltioiden, myös Suomen kustannettavaksi.

Suomen nettomaksuosuus onkin tulevaisuudessa nousemassa, ainakin jos pääministeri Sipilää on uskominen.

– Emme ole asemoineet itseämme tiukimpaan nettomaksajien prosenttiryhmään. Suomi on valmis investoimaan EU:n kautta, jos politiikan painopisteet ovat tasapainoisia ja hyväksyttäviä sekä päätöksillä ja EU:n toiminnalla saadaan lisäarvoa ja vaikuttavuutta, Sipilä kommentoi äskettäin komission esityksestä EU:n uudeksi rahoituskehykseksi.

Suomeksi Sipilän puhe tarkoittaa sitä, että kansalaiset maksavat jatkossa entistä enemmän EU-jäsenyydestä.

SUOMEN UUTISET