EU-keskustelua maassamme leimaa hymistelevä konsensushenkisyys. Lähes kaikissa EU:n liittyvissä asioissa suomalaiset puolueet lähinnä kilpailevat siitä, mikä on missäkin asiassa myönteisin ja ”fantsuttelevin” EU:n suuntaan. Ehkä monelle erityisesti vasemmistopuolueiden kannattajille tulisi yllätyksenä omien edustajiensa EU-intoilu, jos he vain tietäisivät siitä, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä.

– Eduskunnassa avointa EU-keskustelua käydään valitettavan vähän. Tästä syystä kansalaiskeskustelussa on vaikea arvioida eri puolueiden esittämiä linjauksia sekä vaihtoehtoja EU:n ja siellä vaikuttamisen suhteen.

– Hallituksen päätökset käytännössä määräävät etenemisen ja eduskunnan rooliksi jää lähinnä siunata linjaukset suuressa valiokunnassa, Mäkelä toteaa.

EU ei ole itseisarvo

Perussuomalaiset ovat ainoa eduskuntapuolue, jonka mielestä EU ei ole itseisarvo, vaan välinearvo.

– Jäsenyys unionissa sekä rahaliitossa ovat tällä hetkellä vallitsevia tosiasioita, mutta eivät välttämättä pysyviä ratkaisuja. Suomi on liittynyt unioniin saadakseen mahdollisuuden vapaaseen kaupankäyntiin, ei maksaakseen muiden velkoja tai joutuakseen muiden määräysvallan alle.

– Useamminkin siis soisi kysyttävän, mikä on perussuomalaisten vaihtoehto – mitä mielestämme pitäisi tehdä toisin. Puolueen EU-linjausten pohja tulee voimassaolevista puolue- ja vaaliohjelmista. Sen ohella kuitenkin olemme ottaneet useissa yhteyksissä kantaa aiheeseen suppeammin tai laajemmin eri valiokuntien sekä erityisesti suuren valiokunnan vastalauseissamme, Mäkelä tarkentaa.

Näkemysero hallituksen linjaan on syvä

Määritelmän mukaisesti ”suuri valiokunta käsittelee Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvän kansallisen politiikan valmistelua, paitsi ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta, joka kuuluu ulkoasiainvaliokunnan toimivaltaan”.

– Suuren valiokunnan perussuomalaisena edustajana olen perehtynyt aihepiiriin ja ollut rakentamassa linjaamme yhteistyössä muun ryhmän sekä puolueen kanssa.

– Eräs esimerkki tällaisesta laajemmasta kannasta on 21.3.2018 annettu valiokunnan lausunto valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiasta 2018. Se on eri aloja läpileikkaava linjaus siitä, kuinka maamme äänivaltaa unionissa tulisi käyttää ja mitkä ovat kantamme ajankohtaisiin suuriin kysymyksiin. Esitimme ainoana puolueena oman pohjaesityksemme, koska näkemysero hallituksen linjaan oli liian syvä.

Mäkelä esittelee keskeisiä linjauksia perussuomalaisten jättämästä eriävästä mielipiteestä seuraavasti:

1. Johdanto

Perussuomalaiset jättivät suuressa valiokunnassa eriävän mielipiteen vaikuttamisstrategiaan, joka linjaa Suomen kantaa EU:n suunnasta. Perussuomalaisten mukaan EU-vaikuttamisstrategia 2018 kokoaa valtioneuvoston kantoja ja alustavia näkemyksiä liian suurpiirteisesti. Mielestämme strategian tulisi sen sijaan olla yksityiskohtaisempi sekä kriittinen EU:n ja EMU:n syventämistä kohtaan.

2. Ei arvopohjahössötykselle

Euroopan unionin tulisi tuottaa Suomelle lisäarvoa lähinnä vapaakaupan muodossa. EU ei ole itsetarkoitus, vaan välinearvo. Emme pidä mielekkäänä ottaa Suomen päämääräksi unionin yhtenäisyyden, arvopohjan tai muun abstraktin käsitteen korostamista. Perussuomalaiset eivät näe tarpeellisena unionin vaikutusvallan ulottamista arvopolitiikan ohjaamiseen tai mielipidevaikuttamiseen. Vaikuttamisen tulee keskittyä kansallisen edun näkökulmaan.

3. Ympäristöstä ei kilpailuhaittaa Suomelle

Pidämme erityisen tärkeänä sitä, että uusiutuvan energian direktiivin bioenergian kestävyyttä koskevat linjaukset eivät uhkaa Suomen harjoittamaa vastuullista metsänhoitoa ja hakkuita, jotka ovat osa teollisuutemme selkärankaa. Ympäristöpolitiikan osalta Suomen EU-vaikuttamisen tulee keskittyä siihen, että muut maat huolehtivat ympäristövelvoitteistaan vähintään samalla tasolla kuin Suomi on jo huolehtinut, emmekä voi hyväksyä uusia velvoitteita itsellemme ennen tätä.

4. Euroeroon valmistauduttava

Perussuomalaiset toteavat, että hallitus ei ole esittänyt käyttökelpoista mallia EMU:n kehittämiseksi eikä ole varautunut siihen, että EMU joko hajoaa tai siitä eroaa tai on erotettava jäsenmaita lähivuosina. EMU:n kohtalo on sama kuin on aiemmin ollut kaikilla valuutta-alueilla, jotka on muodostettu hyvin erilaisista maista ja kansantalouksista. Suomen tuleekin laatia toimenpideohjelma EMU:n hajoamisen ja Suomen siitä eroamisen varalle.

5. Ei liittovaltiokehitykselle

Perussuomalaiset vastustavat jyrkästi EU:n kehittymistä kohti liittovaltiota. Euroopan kansoille ja kansallisvaltioille kuuluvaa poliittista päätäntävaltaa ei saa siirtää enempää EU:lle. EU:n liittovaltiomaisia rakenteita olisi sen sijaan perusteltua ryhtyä purkamaan hallitusti, jotta päätäntävaltaa saadaan palautettua takaisin lähemmäs Euroopan kansoja.

Perussuomalaiset torjuvat suunnitelmat määräenemmistöpäätösten lisäämisestä. Tällaisen päätöksentekomenettelyn lisääminen kasvattaisi suurten EU-maiden valtaa, eikä olisi kansallinen etumme. Perussuomalaiset vastustavat ylikansallisten vaalilistojen käyttöönottoa, komission ja neuvoston puheenjohtajuuksien yhdistämistä sekä mitään pakottavia kärkiehdokasmenettelyjä.

6. Oikeus pidettävä omissa käsissä

Perussuomalaisten mielestä oikeusasioiden korostuminen EU:ssa ja oikeudenkäytön siirto EU:n elimille muissakin kuin nimenomaisesti kansainvälistä yhteistyötä vaativissa asioissa, on huolestuttavaa. Suomen tulisi korostaa omaa kansallista lainsäädäntöä asioiden ensisijaisena ratkaisukeinona. Uusiin avauksiin EU:n elinten tuomiovallan laajentamiseksi tulee suhtautua kriittisesti.

7. Turvapaikkasurffailu kuriin

Pidämme hyvänä, että maahanmuuton ja muuttoliikkeen hallinnan suhteen ajattelu Euroopassa on järkevöitynyt vuoden 2015 turvapaikkakriisin jälkeen. Nyt tunnustetaan jo laajalti tuolloin vaatimamme periaatteet siitä, että rajojen sekä sopimusten on pidettävä.

Käytännön toimia unionilta kuitenkin odotetaan, että turvapaikanhakijoiden mielivaltainen liikkuminen maasta toiseen estetään ja pidemmällä aikavälillä siirrytään turvapaikanhaun siirtämiseen mahdollisimman pitkälle kolmansiin maihin unionin rajojen ulkopuolelle.

8. Oma puolustus ensin

Perussuomalaiset kannattaa rajattua puolustusyhteistyötä esimerkiksi puolustusteollisuuden toimintaedellytysten helpottamiseksi, huoltovarmuuden turvaamiseksi ja turvallisuuspoliittisesti tärkeän tiedon vaihdossa. Suomen ei kuitenkaan pidä olla mukana kehittämässä EU:n yhteistä armeijaa ja sotilasliittoa. Nato on jo vallitseva puolustusliitto suurelle osalle EU-maita, ja Suomi on valinnut liittoutumattomuuden tien. Suomalaisten tulee puolustaa Suomea, ei EU:ta.

9. Liittolaisia kansallista etua korostavista maista ja puolueista

Suomen tulee vaikuttamisessaan painottaa uusien yhteistyösuhteiden ja liittolaisuuksien löytämistä Euroopasta sellaisista maista ja puolueista, jotka korostavat kansallista etua ja EU:n päätösvallan keventämistä. Tässä tulee toimia ennakkoluulottomasti ja etsiä yhteistyösuhteita myös itäisen Euroopan maista. EU:n tulisi palata kohti alkuperäistä tarkoitustaan kauppaliittona.

Perussuomalaiset vastustavat jyrkästi EU:n kehittymistä kohti liittovaltiota. Euroopan kansoille ja kansallisvaltioille kuuluvaa poliittista päätäntävaltaa ei saa siirtää enempää EU:lle. EU:n liittovaltiomaisia rakenteita olisi sen sijaan perusteltua ryhtyä purkamaan hallitusti, jotta päätäntävaltaa saadaan palautettua takaisin lähemmäs Euroopan kansoja.

Perussuomalaiset torjuvat suunnitelmat määräenemmistöpäätösten lisäämisestä. Tällaisen päätöksentekomenettelyn lisääminen kasvattaisi suurten EU-maiden valtaa, eikä olisi kansallinen etumme. Perussuomalaiset vastustavat ylikansallisten vaalilistojen käyttöönottoa, komission ja neuvoston puheenjohtajuuksien yhdistämistä sekä mitään pakottavia kärkiehdokasmenettelyjä.

SUOMEN UUTISET