
EU:n muokattu elpymispaketti käytännössä ennallaan, budjettiin kosmeettisia leikkauksia, kriittisiä maita voidellaan jäsenmaksualennuksilla
EU esitteli tänään elpymisrahastosta päivitetyn version. Muutokset aiempaan ovat pääosin kosmeettisia. Paketissa 750 miljardin elpymisosuus pysyy pilkulleen ennallaan. Uutta on sen sijaan se, että EU pyrkii lahjomaan pakettia kritisoineita maita jäsenmaksualennuksilla.
Aiemman esityksen kritiikki kohdistui nimenomaan Next Generation EU -nimellä kulkeneeseen elpymispakettiin. 750 miljardin euron paketista kaksi kolmasosaa olisi lahjoituksia ja kolmasosa lainamuotoista tukirahoitusta. Tämä jaottelu ennallaan. Läpimenoa on pyritty voitelemaan EU:n jäsenmaksualennuksilla. Alennusta saisivat nuukana nelikkona tunnetut Itävalta, Hollanti, Tanska ja Ruotsi. Alennuksia tarjotaan myös Saksalle.
Suomen perustuslakivaliokunta kritisoi pakettia voimakkaasti, eikä paketti ole kriittisiltä osin siis muuttunut miksikään.
Kosmeettisia leikkauksia EU-budjettiin
EU:n monivuotista rahoituskehystä eli budjettia on laskettu helmikuun esityksestä 1 074 miljardiin euroon. Leikkauskohteiden rahoitus silti lisääntyy paikoittain, kun elpymisrahaa on kanavoitu joillekin budjetin momenteille.
Budjetin koko on nyt suurin piirtein samaa kokoluokkaa kuin mitä Suomi esitti vajaa vuosi sitten EU:n puheenjohtajuutensa aikana. Budjettia pidettiin tuolloin liian kireänä ja Suomen esitys ei mennyt läpi.
Budjetin kosmeettiset leikkaukset jäävät kuitenkin armotta elpymispaketin mittakaavan jalkoihin. Esitys on Suomelle poskettoman kallis hyväksyä. Esitys tarvitsee yksimielisen hyväksymisen jokaiselta jäsenmaalta. Suomi voisi siis torpata veronmaksajilleen kalliiksi tulevan paketin.
EU-veroja tasaiseen tahtiin
EU aikoo nostaa sääntöjensä vastaisesti markkinoilta lainaa 750 miljardin euron pakettiinsa. Lainat olisi tarkoitus maksaa pois erilaisilla uusilla EU-tason veroilla.
EU on iskenyt silmänsä jo ensi vuoden alusta kannettavaan muoviveroon.
Perussuomalaiset kartoitti äskettäin suomalaisten halukkuutta muoviveron maksamiseen. Selvitys paljasti, että suomalaisten enemmistö olisi valmis maksamaan muoviveroa vuodessa korkeintaan kympin. Neljä suomalaista kymmenestä ei maksaisi muoviveroa lainkaan.
Digiveroa kaavaillaan vuodesta 2023 alkaen.
Lisäksi EU aikoo miettiä muita veromuotoja kyetäkseen maksamaan elpymispaketin vuoksi nostetut luotot takaisin.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koskenkylä: Elvytysrahaston laillisuus kyseenalainen – EU-oikeuspalvelun arvioinnit eivät ole lopullisia juridisia arvioita päätösten laillisuudesta

Heikki Koskenkylä kommentoi EU-elvytysrahaston laillisuutta: “Budjetin menojen rahoittaminen lainoilla jyrkästi kielletty” (video)

Tavio EU-neuvotteluista: Suomelle jäämässä luu käteen – ”Hallitus on viemässä Suomea historialliseen tappioon ja häviämässä 9 miljardia veronmaksajien rahaa”

Sanna Antikainen ja Jani Mäkelä: EU:n hätärahoituspaketti on Suomen edun vastainen ja tulee tyrmätä
Viikon suosituimmat

Tabu murtuu: J.K. Rowling jakoi suomalaistutkimuksen transhoitojen haitoista – miljoonat näkivät
Harry Potter -kirjoista ja transideologian vastustamisesta tunnettu J.K. Rowling jakaa sosiaalisessa mediassa suomalaistutkimusta, jonka mukaan transhoidot heikentävät potilaiden mielenterveyttä. Tabu transhoitojen haittojen ympärillä murenee vähitellen.

Tilintarkastaja ei pysty vahvistamaan kahden islamilaisen säätiön rahaliikennettä — Samat puutteet kahtena vuotena peräkkäin
Kahden tunnetun islamilaisen säätiön tilintarkastaja on kahtena peräkkäisenä vuotena antanut varauman sisältävän lausunnon: hän ei ole pystynyt varmentumaan säätiöiden pankki- ja käteisvarojen olemassaolosta. Säätiöt ovat myöntäneet kymmenien tuhansien eurojen korottomia lainoja ilman sääntöjensä mukaista valtuutusta tai dokumentoitua hallituksen päätöstä.

Elinkeinoelämä ja vasemmisto ajattelevat lompakoillaan – eliitin ihmisvihamielinen katastrofilogiikka esillä Ylen äärioikeistokeskustelussa
Yleisradion A-Talk-ohjelma käsitteli eurooppalaisen ”laitaoikeiston” kiihtyvää nousukiitoa. Studiossa sosialisti ja elinkeinoelämän edustaja löysivät yhteisen sävelen yksiulotteisesta talousajattelusta. Keskustelijat vaikenivat visusti maahanmuuton ongelmista.

Maahanmuuttajien työttömyys paisuu Helsingissä – silti vihreiden Soininvaara ja elinkeinoelämä vaativat lisää väkeä ulkomailta
Helsingin työttömyyden kasvusta lähes kaksi kolmasosaa tuli elokuussa vieraskielisistä. Silti lähes kaikki Helsingin valtapuolueet hokevat, että työperäinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys. Valtamedia tuskin koskaan kysyy, mihin tehtäviin uudet tulijat työllistyisivät, kun edellisetkään eivät ole kiinni työn syrjässä.

Marinin hallituksen luoma opiskelijamaahanmuuttomonsteri näkyy vielä Rauman leipäjonoissa – järjestelmän purku jo hyvässä vauhdissa
Marinin hallitus loi opiskelijamaahanmuuton ympärille punoutuvan hyväksikäyttäjien verkoston. Kärsimään joutuvat sekä ulkomaiset opiskelijat että suomalaiset veronmaksajat. Perussuomalaisten johdolla valmisteltuja korjaustoimenpiteitä vastustavat keskusta, vasemmisto ja kaikki toiminnalla tienaavat.

Sosialidemokraatit heittivät pyyhkeen kehään – Ruotsin hallituskuviot menossa uusiksi
Sosialidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson luopuu ainakin toistaiseksi yrityksestään muodostaa Ruotsiin uusi hallitus.

Paavo Arhinmäki vähättelee graffitirikostaan: ”Mieluummin en olisi jäänyt kiinni”
Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ei tuoreessa haastattelussa juurikaan kadu vuoden 2023 graffitirikostaan. Hän lähinnä harmittelee sitä, että jäi teosta kiinni.

Purra: Media komppaa opposition valheita euron bensasta
Purra sivaltaa keskustaa, SDP:tä ja näitä myötäilevää mediaa tietoisesta valheen levittämisestä. Vaikka perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet euron bensaa, tällainen väite toistuu edelleen yhä aggressiivisemmin opposition ja median ulostuloissa.

Grönroos varoittaa Espoon koulujen tilanteesta: ”Vakavassa syöksykierteessä”
Espoon koulujen turvallisuustilanne on espoolaisen kaupunginvaltuutetun ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan vakava. Grönroos nostaa ongelmien taustalla esiin muun muassa maahanmuuton kasvun ja suomalaisen koulujärjestelmän viime vuosien muutokset.

Jo 160 000 allekirjoittanutta vaatii uusia vaaleja Ruotsiin – kansanliike polkaistiin pystyyn muutamassa päivässä
Sunnuntaina illansuussa lähes 160 000 henkilöä oli allekirjoittanut vetoomuksen valtiopäivävaalien uusimisesta Ruotsissa. Vauhti on melkoinen, sillä palvelun verkko-osoite rekisteröitiin vasta runsas viikko sitten. Kansanliikkeen moottorit pysyvät nimettöminä, mutta jäljet näyttäisivät johtavan ruotsidemokraatteihin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää














