

SU
Toimitus suosittelee
Heikki Koskenkylä kommentoi EU-elvytysrahaston laillisuutta: “Budjetin menojen rahoittaminen lainoilla jyrkästi kielletty” (video)
VTT Heikki Koskenkylä kommentoi Suomen Uutisille EU-elvytysrahaston laillisuutta. Koskenkylä käsittelee videohaastattelussa rahaston kolme keskeistä juridista ongelmaa. Hän korostaa myös, että Suomessa näkyvästi esillä olleen EU:n oikeuspalvelun kanta on vain alustava arvio.
(Juttu jatkuu videoikkunan alapuolella)
Youtube, 4 min.
Komission 750 miljardin elvytysrahasto – toteutuuko se?
Luulisin, että toteutuu jossain muodossa, mutta pienempänä kuin mikä se tällä hetkellä on. Näkisin keskeisimpänä syynä sen, että Saksa on muuttanut linjaansa. Tämä saattaa johtua siitä, että liittokansleri Angela Merkelillä on viimeinen vuosi vallassa, ja hän haluaa tätä kautta jättää jonkinlaisen puumerkin Eurooppalle.
Mikä on Suomen kanta rahastoon?
Varovaisen myönteinen. Suomalaiset eivät uskalla rähjätä tällaisista asioista. Suomi haluaisi pienemmän rahaston, joka olisi enemmän lainapainotteinen.
Monet asiantuntijat näkevät rahastossa oikeudellisia ongelmia. Mitä ne ovat?
Niitä on varsin paljon. Komissio perustelee hätätilamenettelyllä, joka on eräs artikla EU-perussopimuksessa. Tämä tarkoittaa poikkeavia olosuhteita, esimerkiksi luonnonmullistusta. Periaatteessa tätä kautta rahoituksen voisi tehdä, mutta nyt on kyseessä 30 vuoden periodi. Komission mukaan investoinnit painottuvat. Tämähän ei ole mitään hätätilaa. On tietty ristiriita tämän pykälän kanssa.
Myös no bailout -artikla, joka kieltää yhteisvastuun maiden veloista. Kyllä sitäkin kautta [oikeudellisia ongelmia] tulee. Koska 30 vuoden aikainen laina pitää kuinkin maksaa, eikä tiedetä, mitä sen aikana tapahtuu. Jokin jäsenmaa voi mennä konkurssiin.
Lopuksi on vielä kaikkein vaikein pykälä, johon perustuslakivaliokunta Suomessa iski kiinni: EU:n budjetin tulot ja menot on oltava tasapainossa. Tämä elvytysrahasto on jonkinlainen lisäbudjetti sen päälle, ja sen tulopuolta rahoitetaan lainoilla. Budjetin menoerien rahoittaminen lainoilla on jyrkästi pykälissä kielletty.
EU:n oikeuspalvelu näytti rahastolle vihreää valoa. Mikä merkitys tällä on?
Kyseessä on ainoastaan alustava arvio. Siinä suomalainen media ei ole kertonut, mikä tilanne todella on. Euroopan tuomioistuin on se, joka viime kädessä arvioi. Menee vuosia, ennenkuin sieltä mitään arviota tulee. Tämä [oikeuspalvelun kanta] on vain eräänlaista neuvonantoa. Jos aikanaan jokin tuomio tulee, niin se tulee niin myöhään, että nämä rahat on jo silloin maksettu. Ei niitä voida enää sen jälkeen periä takaisin.
Kuinka paljon Suomen vastuut kasvavat, jos rahasto perustetaan?
Arvioita on tehty, mutta koska kyseessä on 30 vuoden periodi, on laskeminen vaikeaa. Kuinka kauan korot ovat näin matalalla? Nehän voivat nousta paljonkin. Perusarvio on se, että vastuut kasvavat noin 13 miljardilla, ja saadaan takaisin noin 8 miljardia. Eli noin viisi miljardia nettona. On myös huomattava, että olemme olleet mukana aikaisemmissa tukipaketeissa. Vastuut menevät lähelle kymmentä miljardia. Tämä on Suomelle suuri summa.
Jos rahasto perustetaan, niin mihin nämä rahat sitten käytetään?
Komissio korostaa investointeja. On vaikeaa saada selvää, kuinka paljon näihin satsattaisiin. Mutta se, että komissio alkaisi ohjailla investointitoimintaa, ja luettelemaan painopistealueita, minne investointeja pitäisi suunnata (vihreä teknologia, digitalisaatio, robotit ym) on erittäin outoa.
Vakaus- ja kasvusopimus oli tällaista samanlaista ohjailua. Se on hyllytetty. Ei ole mitään tietoa siitä, milloin se tulee takaisin. Mielestäni investoinnit pitäisi ohjata pääomamarkkinoiden kautta. Yritysten kautta. Ei tällainen komission tyyppinen ”Gosplan” (Gosplan oli entisen Neuvostoliiton valtiollinen talouden suunnittelukomitea).
Kuinka tärkeä tämä rahasto on EU:lle?
Se on tärkeä, ja ei tärkeä. Tärkeä joillekin maille, koska ne saavat tukea hankalaan tilanteeseen. Mutta suhteessa EU:n kokoon tämä ei ole kovin suuri. Kaikki keskeiset ongelmat – kilpailukykyongelmat, rakenneongelmat, usean jäsenmaan ylivalkaantuminen, budjetin alijäämäisyys – ne eivät tällä lainkaan poistu.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koskenkylä: Elvytysrahaston laillisuus kyseenalainen – EU-oikeuspalvelun arvioinnit eivät ole lopullisia juridisia arvioita päätösten laillisuudesta

Jani Mäkelä EU-tukipaketista: maksamisessa kymmenien vuosien työ, Suomi ei missään tapauksessa tule hyötymään

Tutkimus: Enemmistö suomalaisista ei ole valmis maksamaan uusia EU-menoja

EU-elvytysrahastosta jopa 2 000 euron lisälasku joka ainoalle työssäkäyvälle suomalaiselle – tutkimuksen mukaan kansalaiset olisivat valmiita maksamaan korkeintaan 50 euroa

PS-meppi Huhtasaari: ”Euro ei olisi selvinnyt ilman sääntörikkomuksia”

Sanna Antikainen ja Jani Mäkelä: EU:n hätärahoituspaketti on Suomen edun vastainen ja tulee tyrmätä

EU:n muokattu elpymispaketti käytännössä ennallaan, budjettiin kosmeettisia leikkauksia, kriittisiä maita voidellaan jäsenmaksualennuksilla

”Nuuka nelikko” vastustaa EU-elvytysrahaston jättimäistä rahalahjaa etelän maille – miksi Suomi hairahtui pois tästä joukosta?

VM:n ex-ylijohtaja arvioi erittäin kriittisesti EU-elvytysrahastoa ja EU-veroja – ”Lopputuloksena hallitsematon byrokratia, viimeiseen pisaraan puristettu veronmaksaja, palkansaaja ja yrittäjä”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.