Euroopan komissio kertoo suunnittelevansa ja perustavansa keskitetyn turvapaikkakeskuksen EU:n jäsenmaille. Keskusen hyväksymät turvapaikanhakijat siirrettäisiin jäsenmaiden hoidettavaksi.

Malli vaatisi toteutuessaan EU:n perussopimuksen päivittämistä. Itäiset jäsenmaat vastustanevat pakollisia kiintiöitä. Iso-Britannia jäisi todennäköisesti sopimuksen ulkopuolelle, sillä maalle on myönnetty erivapaudet sisä- ja oikeusasioissa.

Samalla jäsenmaiden tulisi evätä viime vuonna nähty vaellus Schengen-maasta toiseen. Laittomia ja perusteettomia rajanylityksiä tehtiin viime vuonna 1,8 miljoonaa kappaletta Schengen-maiden sisärajoilla. Pääosin nämä koostuivat Kreikasta alkaneen Balkanin reitin rajaylityksistä.

Komissiolla on myös hieman vesitetympi malli. Siinä toimittaisiin nykyisen Dublin-käytännön mukaan, mutta keskitetty turvapaikanhakuprosessi käynnistyisi, jos jokin jäsenmaa joutuu kohtaamaan suuren ja äkillisen määrän turvapaikkahakemuksia.

Komission esityksellä arvellaan olevan merkittävä vaikutus Ison-Britannian kansanäänestykseen maan EU-jäsenyyden jatkumisesta. Maassa järjestetään kansanäänestys asiasta kesäkuussa. Pelätään, että kesällä nähdään viime vuoden tapaan suuria ihmismääriä rantautumassa eteläisiin EU-maihin. Tämä voisi kasvattaa EU-eroa haluavien brittien määrää.

Komissiolla on kuitenkin kiire saada turvapaikkatilanteen nykyinen kaaos hallintaa. Komissio odottaa, että Schengen-maiden sisäisillä rajoilla saadaan rajatarkastukset poistettua viimeistään vuoden loppuun mennessä. Komission laskelman mukaan rajatarkastusten paluu maksaisi jäsenmaille 5-18 miljardia euroa vuosittain muun muassa tavarankuljetuksen takkuamisena ja turistiliikenteen vähentymisen vuoksi.

Perussuomalaiset on vastustanut pakkokiintiöitä voimakkaasti. Hallitusohjelmaan kirjattiin perussuomalaisten vaatimuksesta merkintä siitä, että Suomi osallistuu kansainväliseen taakanjakoon itse määrittelemänsä kiintiöpakolaisjärjestelyn kautta.

Henri Myllyniemi