Eurovaaliehdokas Garedew vaatii suunnanmuutosta Euroopan parlamenttiin: Suomen itsenäisyyttä tulee puolustaa ja vahvistaa myös EU:ssa

Euroopan unionissa on jälleen alettu puhua uudesta yhteisvelasta ja elpymispaketin ongelmat on lakaistu maton alle. Kansanedustaja ja EU-vaaliehdokas Kaisa Garedew ei pidä yhteistä velanottoa millään tavalla hyväksyttävänä eikä EU:n perussopimusten mukaisena. Garedewin mielestä jokaisen maan tulee huolehtia omasta taloudestaan ja liittovaltiokehitykselle on laitettava stoppi.

Kokonaisuutena EU:n ja yhteisvaluutta-alueen jäsenyyksistä on ollut Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä. Suomi on ollut lähes koko jäsenyysaikansa nettomaksaja ja joutunut alistumaan lukuisiin suomalaisten kannalta kielteisiin päätöksiin.

– Kauas on tultu unionin alkuperäisestä tarkoituksesta. Euroopan parlamentista on kasvanut yhä kalliimpi ja hallitsevampi koneisto. Sen tavoitteena on yhä tiukempi kontrolli yhä yksityiskohtaisemmista asioista, mikä kaventaa kansallista päätösvaltaa ja kansalaisten yksityisyyttä sekä hankaloittaa elämää, toteaa Kaisa Garedew.

– Sen takia Suomelta vaaditaan nyt määrätietoisempaa ennakkovaikuttamista ja yhteistyötä samanmielisten maiden kanssa. Suomella on oikeus tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti toissijaisuusperiaatteeseen vedoten asioissa, jotka eivät kuulu EU:n toimivaltaan. Yksimielisyysvaatimusjärjestelmä on erityisesti pienen jäsenmaan etu. Tarvittaessa on oltava valmis äänestämään enemmistön kantaa vastaan sekä käyttämään veto-oikeutta.

Näpit irti Suomen metsistä

Esimerkiksi EU:n pähkähulluja ilmastotavoitteita ja sen myötä ympäristöpolitiikkaa on Garedewin mielestä vastustettava, sillä se tekee maataloudesta kallista, lisää turhaa byrokratiaa ja tuhoaa maatalouden toimintamahdollisuudet. Suomen metsien ja maatalouden erityispiirteet on huomioitava EU:ssa siten, että niiden toimintaedellytykset säilyvät. Suomen metsät kuuluvat suomalaisille.

– EU:n on pidettävä näppinsä erossa jäsenmaiden omasta talouspolitiikasta, sillä se lisää suomalaisille yrittäjille lisää hallinnollista työtä ja kustannuksia. Sijaintimme EU:n itälaidalla on haastava, ja yritystemme ja kuluttajien pääsy Euroopan yhteismarkkinoille on turvattava, koska Suomi on riippuvainen ulkomaankaupasta.

EU:n ulkorajat on turvattava

EU on epäonnistunut omien ulkorajojensa valvonnassa, joten nyt Garedew vaatii panostuksia siihen. Tämä koskee myös Suomen pitkää itärajaa. Venäjä käy yhä aggressiivisemmaksi ja on todellinen uhka Suomelle.

– Suomen kansallinen puolustus on kaikissa olosuhteissa puolustuksemme perusta. Nato-jäsenyys tukee tätä. EU:n rooli on vahvistaa kokonaisturvallisuutta ensisijaisesti jäsenmaiden omavaraisuutta ja huoltovarmuutta parantamalla.

– Erityisesti rajaturvallisuus, massasiirtolaisuus, terrorismi, kyber- ja hybridiuhkien torjunta sekä rikollisuus ovat alueita, joissa jäsenmaiden välinen yhteistyö on hyväksi, kuten myös EU:n yhteiset puolustushankinnat sekä yhteisten puolustustarvikemarkkinoiden luominen.

– Samalla tiukkoja Venäjä-pakotteita tulee jatkaa, ja Venäjän keskuspankilta jäädytetyt varat on käytettävä Ukrainan tukemiseen, Garedew sanoo.

Jos suunta ei muutu…

Suomen tavoitteena tulisi Garedewin mielestä olla unionin muuttaminen ensi sijassa itsenäisten valtioiden taloudelliseksi yhteistyöalueeksi Euroopan talousaluemallin mukaisesti.

– EU:n tulee panostaa toimivien sisämarkkinoiden luomiseen, ulkorajojen valvontaan ja taloudellisiin suhteisiin. Jos suunta ei muutu radikaalisti, ero eurosta tai koko EU:sta on tulevaisuudessa ajankohtaisempi. Tätä ennakoiden tulisi kehittää eurosta eroamiseen sekä yhteismarkkinoille pääsyyn liittyviä menettelytapoja, Garedew kirjoittaa.