Terroristijärjestö Hamasin hyökkäyksestä 7.10.2023 käynnistynyt Israelin sotilaallinen vastaus Hamasin iskuihin vaikutti viime vuonna merkittävästi EU:n sisäiseen turvallisuuteen. Konflikti toimi välineenä koko EU:ssa useille iskuille ja väkivaltaan yllyttävälle terroristipropagandalle.
Suojelupoliisin päällikkö Juha Marteliuksen mukaan Israel on heikentänyt terroristijärjestöjen toimintaa Euroopassa.
– Israel on hyvinkin tehokkaasti pystynyt estämään esimerkiksi Hizbollahin ja Hamasin toimintaa ja on sitä myötä vaikuttanut siihen, miten Euroopassa näiden järjestöjen toimintamahdollisuudet ovat olemassa, hän sanoi elokuussa Sijoittajakasti-ohjelman haastattelussa.
Terroristijärjestöt lietsoivat propagandaa
Al-Qaidan ja Islamilaisen valtion (IS) lisäksi erityisesti Hamas ja sen aseellinen siipi (Ezzeddin al-Qassam -prikaatit), Hizbollah sekä Jemenin Ansar Allah levittivät propagandaa Al-Aqsa Flood -operaation eli Hamasin 7.10.2023 toteuttaman terrori-iskun tukemiseksi.
Terroristijärjestöjen propaganda ei välttämättä yllytä suoriin iskuihin EU:ssa, mutta se lisää vihaa Israelia kohtaan, edistää antisemitismiä ja kannustaa kostamaan palestiinalaisten puolesta.
Myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa kiihdytti väkivaltaisten ääriliikkeiden retoriikkaa, radikalisaatiota ja mobilisaatiota.
Israel-vastaisuus leimahti vasemmistossa
Samaan aikaan vasemmisto- ja anarkistiliikkeissä leimahti pitkään jatkunut Israel-vastaisuus, joka sekoittui ajoittain antisemitismiä, antimilitarismia, anti-imperialismia ja antikolonialistisia narratiiveja sisältäviin puheisiin. Äärioikeistolaiset levittivät puolestaan verkossa väkivaltaista propagandaa, joka pohjautui valkoisen ylivallan teoriaan ja antisemitismiin.
Raportin mukaan noin kolmasosa pidätetyistä oli 12–20-vuotiaita, joista nuorin oli 12-vuotias terrori-iskun suunnittelusta epäilty.
Ylivoimaisesti suurin osa nuorten pidätyksistä liittyi jihadistiseen terrorismiin (144 tapausta), kun taas äärioikeistolaisesta terrorismista pidätettiin 12 nuorta.
Nuoria epäiltiin osallistumisesta iskujen toteuttamiseen, propagandan tuotantoon ja levittämiseen sekä terroristijärjestöihin kuulumisesta.
Iskuja ympäri Eurooppaa
Vuoden 2024 aikana EU:n jäsenmaat ilmoittivat yhteensä 58 terroristi-iskusta. Iskuista 34 toteutui, viisi epäonnistui ja 19 estettiin. Iskuja raportoitiin 14:sta eri maasta. Iskuista 24 oli sellaisia, joita pidettiin jihadistiterroristien tekeminä. 21 iskussa tekijä oli vasemmisto- tai anarkistiterroristi.
Jihadistit iskivät kuusi kertaa. Toteutuneet iskut tehtiin Ranskassa, Saksassa, Irlannissa ja Alankomaissa.
Italiassa tehtiin 18 vasemmistolaista tai anarkistista iskua, jotka edustavat lähes kaikkia kyseisen ryhmän tekemiä iskuja Euroopassa vuonna 2024. Näistä 15 iskua toteutui ja kolme epäonnistui. Kaksi muuta iskua tehtiin Kreikassa. Niistä toinen toteutui ja toinen epäonnistui.
Estettyjen iskujen kohteina suuret yleisötapahtumat
Vuonna 2024 Euroopan unionissa estettiin yhteensä 40 iskuyritystä: 18 jihadistista, 21 vasemmistolaista tai anarkistista ja yksi äärioikeistolainen isku. Estetyt jihadistiset iskuyritykset kohdistuivat erityisesti suuriin yleisötapahtumiin, kun taas vasemmistolaiset ja anarkistit suuntasivat iskunsa pääosin teollisuus- ja yksityissektorin kohteisiin.
Useat estetyt iskut kohdistuivat suuriin yleisötapahtumiin, kuten UEFA:n jalkapallon euroopanmestaruuskilpailuihin, Pariisin olympialaisiin sekä Itävallassa järjestettyyn suureen konserttiin. Muita suunniteltuja iskujen kohteita olivat viranomaiset ja erityisesti juutalaiset kohteet.
Muutoksia terrorismilainsäädäntöön vuonna 2024
Vuonna 2024 useat EU:n jäsenvaltiot päivittivät lainsäädäntöään vahvistaakseen terrorismin torjuntaa. Irlanti lisäsi lokakuussa 2024 Hamasin terroristijärjestöjen listalle. Itävallassa tarkistettiin puolestaan kansallissosialistista kieltolakia vuodelta 1947 laajentamalla lain soveltamisalaa myös ulkomailla tehtyihin rikoksiin. Yleistä toimivaltaa (universal jurisdiction) ei kuitenkaan hyväksytty.
Belgiassa puolestaan tarkennettiin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja terrorismirikosten rangaistussäännösten välistä suhdetta ja mahdollistettiin samanaikaiset syytteet sotarikoksista ja terrorismista. Muutoksilla pyritään estämään terrorismirikoksiin syyllistyneiden rankaisemattomuus.
Kroatiassa, Liettuassa ja Unkarissa tiukennettiin rahanpesua ja terrorismin rahoittamista koskevia lakeja vastaamaan EU-direktiivejä.
Suomessa säädettiin uusi laki terrorismirikoksesta: naisen sukupuolielinten silpominen terroristisessa tarkoituksessa, josta voi saada 2–12 vuoden vankeusrangaistuksen.
