Talouslehti Financial Timesin haastattelema katalonialaisen vasemmistopuolueen (ERC) johtaja Oriol Junqueras lisää kierroksia maakunnan itsenäistymishankkeeseen. Junqueraksen puolue ohitti europarlamenttivaaleissa maltillisemmin itsenäisyyttä ajaneen Artur Masin vetämän puolueen (CiU).
Junqueras osoittaa Espanjan taloustilanteen vaikeuksia muistuttamalla maan velkamäärästä. Hän ihmettelee, miksi maan pääministeri Mariano Rajoy uhmaa Katalonian itsenäisyyttä koskevaa kansanäänestystä.
– Espanjan valtiolla on biljoona euroa velkaa, joka pitää maksaa takaisin verotuloista. En usko, että paras tapa hoitaa tätä velvoitetta on ottaa yhteen kansalaisten kanssa, Junqueras sivaltaa.
Kansanäänestys marraskuussa
Junqueras aikoo järjestää katalonialaisille kansanäänestyksen marraskuussa kielloista huolimatta. Sijoittajat eivät ole hermostuneet. Espanjan valtiolainojen korot ovat ennennäkemättömän alhaalla, ja osakekurssitkin ovat nousseet parin viime vuoden aikana tuntuvasti.
Junqueras kertoo FT:lle, ettei hän aio noudattaa edes perustuslakituomioistuimen mahdollista kieltoa järjestää kansanäänestystä, toisin kuin Mas. Junqueras pitää tuomioistuinta ”poliittisena tuomioistuimena” muistuttamalla, että tuomarit ovat valtapuolueiden nimeämiä.
– Ei ole normaalia, että PP ja PSOE haluavat olla sekä pelaajia, että erotuomareita, Junqueras sanoo viitaten maan kahteen suureen puolueeseen.
– Miten perustuslakituomioistuin voisi kieltää kansalaisiltaan oikeuden äänestää? Ei siinä ole mitään järkeä. Uskon, että oikeus äänestää on poliittisen tuomioistuimen yläpuolella, Junqueras jatkaa.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa Facebook-päivityksessään Suomea Ranskan kaltaisesta kaksoiskatastrofista. Hänen mukaansa Ranskan talousvaikeudet ja yhteiskunnalliset jännitteet voivat kärjistyä yhtä aikaa.
Reipas joukko perussuomalaisia kokoontuu Vantaalla puolueen kokoontumisajoihin. Viikonlopun tilaisuudessa keskitytään yhdessäoloon ja toiminnan kehittämiseen. Kokoontumisajot järjestetään nyt kolmatta kertaa.
Helsingin työttömyyden kasvusta lähes kaksi kolmasosaa tuli elokuussa vieraskielisistä. Silti lähes kaikki Helsingin valtapuolueet hokevat, että työperäinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys. Valtamedia tuskin koskaan kysyy, mihin tehtäviin uudet tulijat työllistyisivät, kun edellisetkään eivät ole kiinni työn syrjässä.
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen jyrähtää Facebookissa Berliinin osavaltiovaalien jälkipuinnista ja Euroopan vasemmiston suunnasta. Tynkkynen nostaa esiin saksalaisen vasemmistopuolue Die Linken yhteydet rikollisklaaneihin ja terroristijärjestö Hamasin tukijoihin sekä vaatii Suomea ottamaan Saksan ja Ruotsin tapahtumat vakavana varoituksena.
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kehottaa uudessa oppaassaan luopumaan sanoista kehitysapu ja kehitysmaa. Ohje koskee kieltä, jota käyttävät myös toimittajat ja poliitikot. Fingon toiminta on pääosin ulkoministeriön rahoituksen varassa.
Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ei tuoreessa haastattelussa juurikaan kadu vuoden 2023 graffitirikostaan. Hän lähinnä harmittelee sitä, että jäi teosta kiinni.
Espoon koulujen turvallisuustilanne on espoolaisen kaupunginvaltuutetun ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan vakava. Grönroos nostaa ongelmien taustalla esiin muun muassa maahanmuuton kasvun ja suomalaisen koulujärjestelmän viime vuosien muutokset.
Presidentti Donald Trump on pysäyttänyt laittoman maahanmuuton Yhdysvaltoihin ja kiihdyttänyt karkotuksia. Seurauksena väkivaltarikokset, huumekuolemat ja työttömyys ovat kaikki lähteneet laskuun. Suomen Perustan julkaisema raportti kertoo ydinasiat maahanmuuttopoliittisesta täyskäännöksestä, dosentti Markku Ruotsilan laatima selvitys paljastaa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä arvioi kokoomuksen juuri julkaistua Jarrua velalle -ohjelmakokonaisuutta, joka kuvaa ensi kauden sopeutuksia. Mäkelä pitää kokoomuksen esittämää sopeutuksen suuruusluokkaa sinänsä oikeana, mutta hän kyseenalaistaa erityisesti eläkkeistä haettavat 2 miljardin säästöt sekä indeksijarrujen pysyvyyden. Listan pohjalta hieman epäselväksi myös jää, onko kokoomus valmis riittävästi leikkaamaan kehitysavusta, Yleisradiosta tai ilmastotoimista.
Kiinnostus Pride-yhteistyöhön näyttää hiipuvan eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsinki Pride -yhteisön kumppanuusmyynnin romahdus on heikentänyt yhdistyksen taloustilannetta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää yritysten vetäytymistä ideologisista tukikampanjoista tervetulleena kehityksenä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
