lehtikuva jarno mela
Financial Timesin Samuel Brittan listaa kolumnissaan muualtakin tutut näkemykset euroalueen kehittymisestä eri vaihtoehdoin. Hän pohjustaa kolumniaan esittelemällä muutaman euromaan palkkakehitystä sitten euron luonnin. Saksassa palkat ovat kasvaneet vain 13 prosenttia, kun kriisimaissa palkat ovat nousseet 20-30 prosenttia. Lisäksi hän muistuttaa euroalueen maiden vaihtotasekriisistä. Näiden vaihtotaseiden epätasapainojen vuoksi euroalue murtuu. Mikään pankkiunioni tai integraatiolisä ei tähän auta.
Brittan kertoo, että euroalueesta pyrittiin tekemään harmonian ja yhteissävelen alue eväämällä mahdollisuudet valuutan devalvointeihin. Toisin on kuitenkin käynyt. Lisääntynyt kurjuus on kasvattanut eripuraa. Hän mainitsee maiden välisten suhteiden olevan kestämättömällä tasolla.
Brittan esittelee vaihtoehdot. Ensimmäisenä hän tarkastelee europäättäjien visiota siitä, että vyönkiristely toimii. Tässä kehityssuunnassa kysynnän hyytyessä hintatason on pakko tulla alas, jolloin kilpailukyky saadaan palautettua ja toipuminen alkaa. Vaihtoehtoisesti kilpailukykyä voi kehittää innovoimalla: mielikuvituksellisempia (ja kalliimpia) turistimatkapaketteja ja houkuttelevampia (ja kalliimpia) hotelleja. Kyse on siitä kuinka monta vuotta – tai vuosikymmentä – tähän päätyminen vie.
Toinen vaihtoehto on, että kasvu tyrehtyy ja kriisimaihin jää nykyiset työttömyysasteet. Pitkään jatkuessa tämä lisää muuttoliikettä pois. Oma huomioni tällaisessa muuttoliikkeessä on se, että silloin ei ainakaan ole toivoa saada lainattuja rahoja takaisin, koska kasvupotentiaali katoaa.
Kolmatta vaihtoehtoa hän ei pidä todennäköisenä, mutta mainitsee sen silti. Siinä Saksa inflatoisi palkkansa ja eräällä tavalla ”romuttamalla” oman kilpailukykynsä myötä tuo tulisi kuitenkin vertailussa kriisimaihin siedettävälle tasolle. Tukirahoja etelään voitaisiin myös maksaa ajasta ikuisuuteen.
Neljäs vaihtoehto on sitten euroalueen hajoaminen. Ikävää niille pankeille, joiden taseissa olevat luotot nykyisiin kriisimaihin sulavat lähes olemattomiin. Alkusokki olisi valtava myös eroaville maille. Alun markkinakaaoksen jälkeen kriisimaista tulisi kuitenkin entisiä kriisimaita.
Brittan pohtii, että jos hänen olisi pakko lyödä asiasta vetoa niin hän sijoittaisi panoksensa neljännelle vaihtoehdolle.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Helsingin poliisi tutkii poikkeuksellisen laajaa rikossarjaa, jossa nuoria epäillään ryöstöistä ja pahoinpitelyistä eri puolilla pääkaupunkia. Tapaukset ovat sijoittuneet elokuun lopun ja marraskuun alun väliseen aikaan, ja rikosilmoituksia on kertynyt yhteensä 25. Epäiltyjä on noin 40, joista lähes puolet on ollut tekohetkellä alle 15-vuotiaita.
Tampereen perussuomalaiset kaupunginvaltuutetut vastustavat veronmaksajien rahojen syytämistä Gazaan. Perussuomalaiset ovat jättäneet demaripormestari Ilmari Nurmisen avustuspäätöksestä oikaisuvaatimuksen.
Vääksyn yhteiskoulun perinteisiin on kuulunut, että koulu on viettänyt osan syyslukukauden päätösjuhlasta joka kolmas vuosi Asikkalan kirkossa. Mediatietojen mukaan rehtori oli kirjoittanut oppilaille ja näiden huoltajille Wilmassa, että "joka kolmas vuosi järjestettävä joulukirkkoperinne syyslukukauden päätösjuhlana on ollut rehtorin virhearvio ja väärä tulkinta apulaisoikeusasiamiehen ja perustuslakivaliokunnan ohjeistuksista". Perussuomalaisten kansanedustajat Pekka Aittakumpu ja Sanna Antikainen haastavat rehtorin väitteet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee jyrkästi vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiahon toistuvia ulostuloja, jotka asettuvat yksiin Venäjän etujen kanssa. Antikaisen mukaan vasemmistoliiton johto kantaa täyden poliittisen vastuun vaikenemisestaan.
Australian pääministeri on joutunut ankaran arvostellun kohteeksi, koska hän on ollut oudon poissaoleva kansalaisten surressa Bondi Beachin joukkomurhassa kuolleita. Nyt media on nostanut esille videon, jossa pääministeri osallistuu aktiivisesti Israelin vastaiseen mielenosoitukseen, jossa tuomitaan juutalaisvaltion sotilastoimet palestiinalaisia vastaan. Keskustelu antisemitismistä sai jälleen vauhtia.
Opiskelijaviisumi ei jatkossa ole enää perhelippu Suomeen. - Jatkossa opiskelija tulee opiskelemaan – ei elättämään perhettä suomalaisella sosiaaliturvalla, sanoo valtiovarainministeri Riikka Purra.
Eurooppalainen joulunaika on perinteisesti iloisen yhteenkuuluvuuden ja rauhan juhla. Valitettavasti viime vuosina meidän kristillisen kulttuurimme ytimeen kuuluvasta juhlasta on tullut myös väkivaltaisten hyökkäysten kohde ja heikkojen päättäjien perääntymisen näyttämö. Useissa maissa on jouduttu perumaan jouluperinteitä terroriuhan vuoksi, ja samaan aikaan omia tapojamme siivotaan pois, etteivät ne vain loukkaisi toisin uskovia. Näin jouluna onkin syytä kysyä, ymmärrämmekö me, mitä olemme menettämässä, kirjoittaa kansanedustaja Sanna Antikainen.
Luonnonvarakeskus on aiemmin viestinyt, että Suomen metsät olisivat muuttuneet päästölähteeksi. Nyt uusien laskentojen ja menetelmäpäivitysten jälkeen metsät ovatkin osoittautuneet hiiltä sitoviksi. Tämä ei ole monille suomalaisille uusi tieto, sillä metsien kasvun ja hiilen sitoutumisen todellinen tila on ollut pitkään metsänomistajien ja alan toimijoiden tiedossa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman syyttää Luonnonvarakeskusta harhaanjohtavista laskelmista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen pitää julkisuuteen noussutta Torniossa palvelukodissa paljastunutta vanhuksen kaltoinkohtelua sietämättömänä julmuutena, jota suomalaisen yhteiskunnan ei tule hyväksyä. - Hoitajien kohdistama väkivalta vanhukseen on tuomittavaa. Tällainen tapaus mustamaalaa vanhustenhoitoa ja myös niitä hyviä hoitajia, joita kuitenkin Suomessa on enemmistö, Juvonen sanoo.
Hallitus käynnistää ensi vuonna lainvalmistelun, jolla opiskelijamaahanmuuton ehtoja ja perheenjäsenten maahantuloa kiristetään selvästi. Tieto tulevasta uudistuksesta on jo kulkeutunut maailmalle, valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.
Lue lisää
Lue lisää
