lehtikuva jarno mela
Financial Timesin Samuel Brittan listaa kolumnissaan muualtakin tutut näkemykset euroalueen kehittymisestä eri vaihtoehdoin. Hän pohjustaa kolumniaan esittelemällä muutaman euromaan palkkakehitystä sitten euron luonnin. Saksassa palkat ovat kasvaneet vain 13 prosenttia, kun kriisimaissa palkat ovat nousseet 20-30 prosenttia. Lisäksi hän muistuttaa euroalueen maiden vaihtotasekriisistä. Näiden vaihtotaseiden epätasapainojen vuoksi euroalue murtuu. Mikään pankkiunioni tai integraatiolisä ei tähän auta.
Brittan kertoo, että euroalueesta pyrittiin tekemään harmonian ja yhteissävelen alue eväämällä mahdollisuudet valuutan devalvointeihin. Toisin on kuitenkin käynyt. Lisääntynyt kurjuus on kasvattanut eripuraa. Hän mainitsee maiden välisten suhteiden olevan kestämättömällä tasolla.
Brittan esittelee vaihtoehdot. Ensimmäisenä hän tarkastelee europäättäjien visiota siitä, että vyönkiristely toimii. Tässä kehityssuunnassa kysynnän hyytyessä hintatason on pakko tulla alas, jolloin kilpailukyky saadaan palautettua ja toipuminen alkaa. Vaihtoehtoisesti kilpailukykyä voi kehittää innovoimalla: mielikuvituksellisempia (ja kalliimpia) turistimatkapaketteja ja houkuttelevampia (ja kalliimpia) hotelleja. Kyse on siitä kuinka monta vuotta – tai vuosikymmentä – tähän päätyminen vie.
Toinen vaihtoehto on, että kasvu tyrehtyy ja kriisimaihin jää nykyiset työttömyysasteet. Pitkään jatkuessa tämä lisää muuttoliikettä pois. Oma huomioni tällaisessa muuttoliikkeessä on se, että silloin ei ainakaan ole toivoa saada lainattuja rahoja takaisin, koska kasvupotentiaali katoaa.
Kolmatta vaihtoehtoa hän ei pidä todennäköisenä, mutta mainitsee sen silti. Siinä Saksa inflatoisi palkkansa ja eräällä tavalla ”romuttamalla” oman kilpailukykynsä myötä tuo tulisi kuitenkin vertailussa kriisimaihin siedettävälle tasolle. Tukirahoja etelään voitaisiin myös maksaa ajasta ikuisuuteen.
Neljäs vaihtoehto on sitten euroalueen hajoaminen. Ikävää niille pankeille, joiden taseissa olevat luotot nykyisiin kriisimaihin sulavat lähes olemattomiin. Alkusokki olisi valtava myös eroaville maille. Alun markkinakaaoksen jälkeen kriisimaista tulisi kuitenkin entisiä kriisimaita.
Brittan pohtii, että jos hänen olisi pakko lyödä asiasta vetoa niin hän sijoittaisi panoksensa neljännelle vaihtoehdolle.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Pelibisneksillä aiemmin menestyneen Peter Vesterbackan Finest Future ‑yhtiö on konkurssimenettelyssä muun muassa maksamattomien työeläkevakuutusmaksujen vuoksi. Yhtiön keskeinen liikeidea on ollut ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointi maksua vastaan suomalaisiin lukioihin.
Blogikirjoittaja Eeva Helena Oehlandt ja taloushallinnon asiantuntija, KHT Pauli Vahtera nostavat esiin Suomen absurdit energiakierteet: Suomi vie rekkatolkulla kotimaista turvetta Ruotsiin tuotettavaksi sähköksi, jonka se sitten ostaa takaisin Ruotsista. Samaan aikaan Suomi rahtaa Italiasta haisevaa jätettä poltettavaksi suomalaisissa voimalaitoksissa. Kumpikaan kirjoittaja ei löydä koko touhusta mitään järkeä eikä logiikkaa.
Tampereesta tulee tiettävästi ensimmäinen suomalaiskaupunki, joka avaa kesäkuussa nimettömän ilmoituskanavan rasismista. Apulaispormestari Jaakko Mustakallio (vihr.) myöntää, että nimettömyys voi houkutella perättömiä ilmiantoja kiusaamistarkoituksessa, mutta pitää riskiä pienenä, koska jokainen tapaus arvioidaan erikseen ennen toimenpiteitä. Perussuomalaiset kansanedustajat Pekka Aittakumpu ja Onni Rostila tyrmäävät ajatuksen ilmiantokanavasta.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on ihmeissään hyvinvointialueiden käytännöstä maksaa erillistä tukea romanihameisiin. - Hyvinvointialueilla säästetään, mutta romanihameen ostoa tuetaan yhä 500 eurolla kahden vuoden välein. Vastaavaa vaatetustukea ei ole muille toimeentulotuen saajille, Vigelius kertoo.
Lääkärinä esiintynyt mies on hoitanut potilaita monikulttuurisen Medipulssi Oy:n lääkäriasemalla ilman pätevyyttä. Mies käytti lääkäriveljensä tunnuksia. Valelääkäri teki muun muassa ympärileikkauksia poikalapsille. Poliisi tutkii tapausta useilla rikosnimikkeillä.
Britanniassa Manchesterin alueella äskettäin järjestettyjen Gortonin ja Dentonin täytevaalien piti olla helppo voitto Labour-puolueelle. Monien yllätykseksi vihreät nousivatkin voittajiksi ja varsin ”kyynisellä” pelillä. Maltillisemmasta vasemmistosta poiketen vihreät räätälöivät kampanjoitaan entistä härskimmin eri kansanryhmille. Monikulttuurisia, monesti islamilaisia kansanryhmiä puhuteltiin Gaza-teemalla ja levittämällä urdunkielisiä antisionistisia videoita. Brittiväestöä puolestaan puhuteltiin kansantaloudellisilla teemoilla.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula arvostelee jyrkästi helsinkiläisvaltuutettu Jenny Kasongon Facebook-päivitystä, jossa tämä syyttää poliisia vallan väärinkäytöstä, väkivallasta, äärioikeistolaisuudesta ja etnisestä profiloinnista ja päättää tekstinsä alamaailman käyttämään lyhenteeseen "acab", mikä tarkoittaa "kaikki kytät ovat sikoja". Simulan mielestä vasemmistopoliitikkojen kannattaisi jättää tunteisiin ja ideologiaan perustuva poliisia vastaan hyökkääminen vähemmälle, sillä Suomen poliisi on syystäkin arvioitu maailman luotettavimmaksi.
Haaparannan ja Tornion rajalla metsä näyttää samanlaiselta molemmin puolin valtioiden rajaa. Sama maasto, samat puut, sama ilmasto. Silti Suomen ja Ruotsin YK:lle toimittamat ilmastoraportit kertovat täysin erilaisia lukuja siitä, kuinka paljon hiiltä maaperä sitoo. Suomessa on painetta muuttaa laskentamallia, arvelee Aftonbladet.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo MTV:n Uutisextran haastattelussa olevansa valmis hakemaan säästöjä sote-menoihin leikkaamalla järjestöjen valtionavustuksia. Ministeri kritisoi myös poliitikkojen ja heidän avustajiensa sijoittumista järjestöihin sekä kolmannen sektorin tottumista veronmaksajan tukeen.
Helsingin Sanomat julkaisi eilen intoa heruttelevan kirjoituksen, jonka mukaan Suomen tulisi kuulla Espanjan viesti ja ”tunnustaa tosiasia” eli ottaa lisää maahanmuuttajia. Toisin kuin otsikko antaa ymmärtää, itse juttu sisältää tärkeän viestin suomalaisille: sama kieli ja uskonto helpottavat siirtolaisten kotoutumista. Siksi Espanjan linja on Suomessa mahdoton.
