Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen (ps.) jätti muutosehdotuksensa ID-ryhmän varjoesittelijänä EU:n tulevaa metsästrategiaa koskevaan mietintöön. Muutosehdotuksissaan Hakkarainen korostaa hyvää metsänhoitoa ja metsien sopeuttamista ilmastonmuutokseen sekä kehottaa uohtamaan EU:n tavoitteet metsänielujen koolle.

Teuvo Hakkaraisen mukaan EU:n tulee keskittyä metsäalan kilpailukyvyn tukemiseen eikä nähdä metsiä ainoastaan hiilinieluina; sen sijaan hoidetut, hyvin tuottavat metsät parantavat EU:n omavaraisuutta ja tarjoavat materiaaleja biotalouden tarpeisiin.

Metsäalan työvoiman saatavuudesta ja osaamisesta tulee Hakkaraisen mielestä huolehtia, minkä lisäksi EU:n olisi osoitettava riittävät varat vaatimiensa metsäalan toimien rahoittamiseen.

Talousmetsien monitahoiset hyödyt EU:lle

Hakkarainen huomauttaa, että hoidettu talousmetsä sitoo hiiltä ja kestää vaihtelevia luonnonoloja hoitamatonta, huonokuntoista metsää paremmin; niinpä EU:n ajamilla metsien suojelutavoitteilla voikin olla jopa kielteisiä ilmasto- ja ympäristövaikutuksia metsiään hyvin hoitavissa maissa kuten Suomessa. Hakkarainen esittääkin, että talousmetsiään hyvin hoitavia maita tulisi palkita tästä työstä yhteisen ilmaston hyväksi.

Lisäksi Hakkarainen kehottaa EU:ta tavoittelemaan omavaraisuutta puun suhteen, jolloin myös vähennetään metsäkatoa ja luonnon heikkenemistä kolmansissa maissa. Hakkarainen huomauttaa, että EU:ssa metsät ovat kasvussa ja suuri osa, liki neljännes, EU:n metsäalasta kuuluu jo suojeltuun Natura-verkostoon: todelliset ongelmat metsien osalta ovat EU:n ulkopuolella. Hakkarainen kehottaa kuitenkin lisäämään metsittämistä vähämetsäisissä jäsenmaissa sekä tehostamaan metsä- ja hyönteistuhojen torjuntaa.

Metsäpolitiikkaa biotalouden ehdoilla

Hakkarainen kehottaa metsien yhteydessä unohtamaan ilmastopolitiikan ja keskittymään biotalouden edistämiseen, jolloin ilmasto- ja ympäristöhyödyt saadaan ilmaisina sivutuotteina, talouden ehdoilla. Hakkarainen myös painottaa puun arvoa hiiltä varastoivana ja uusiutuvana rakennusmateriaalina ja kehottaa viestimään paremmin puurakentamisen ympäristöhyödyistä, jotta puun käyttö kestävänä rakennusmateriaalina lisääntyisi.

Hakkarainen myöntää EU:n biotalouden kehityksen riippuvan monista vaikeasti ennustettavista tekijöistä, mutta kannustaa poistamaan tarpeettomat sääntelyesteet ja edistämään eri keinoin tätä teollisuuden murrosta.

Metsäpaloihin voidaan vaikuttaa ihmisen toiminnalla

Hakkarainen huomauttaa, että Pariisin ilmastosopimus käsittelee metsäpaloja luonnonilmiönä, vaikka niitä voidaan ehkäistä ihmisen toiminnalla, kuten hyvällä talousmetsien hoidolla.

Hakkarainen ehdottaakin ratkaisuja myös Eurooppaa vaivaaviin metsäpaloihin, korostaen muun muassa laajan ja hyväkuntoisen metsätieverkoston merkitystä palojen torjunnassa ja hallitsemisessa. Lisäksi Hakkarainen kehottaa palkitsemaan hiililaskelmissa ne maat, jotka ovat kyenneet torjumaan metsäpaloja.

Päätösvalta metsäpolitiikasta kuuluu jäsenmaille

Hakkarainen korostaa, että EU:lla ei ole toimivaltaa jäsenmaiden metsäpolitiikkoihin ja niinpä hän poistaisikin tarpeettomina mietintöluonnoksen viittaukset Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, Green Dealiin. Hakkarainen myös painottaa, että metsänomistajilla tulee säilyä päätösvalta metsän käsittelyyn kansallisen lain puitteissa.

Hakkaraisen mielestä EU:n ei tule säätää päällekkäistä kriteeeristöä kansallisen lainsäädännön ja lakia tiukempien vapaaehtoisten sertifiointijärjestelmien lisäksi – muu tulee jättää markkinamekanismin ohjattavaksi.

SUOMN UUTISET