Halla-aho: Parasta sosiaaliturvapolitiikkaa on se, että ihmisillä on töitä, eivätkä he tarvitse tulonsiirtoja

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho suhtautuu epäilevästi kattavaan perustuloon. – Kun puhutaan kannustavasta sosiaaliturvasta, on hyvin vaikea löytää balanssia, jossa sosiaaliturva takaisi sellaisen elintason, jota me pidämme perusoikeutena ja joka samanaikaisesti kannustaisi menemään töihin.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sai vastata toimeentuloturvaan ja sosiaalipolitiikkaan liittyviin kysymyksiin puheenjohtajan kyselytunnilla.

Hallituksella on meneillään työttömyysturvaan liittyvä perustulokokeilu. Mitä mieltä perussuomalaiset on perustulokokeilusta ja minkälaista mallia puolue kannattaa?

– Perustuloa on kokeiltu aiemmin ainakin Alankomaissa. Arvioiden mukaan sellainen perustulon malli, joka ei heikentäisi heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden asemaa, tulisi kuitenkin niin kalliiksi, että millään yhteiskunnalla ei ole siihen varaa. Sosiaaliturvassa on se sisäänrakennettu ongelma, että jos ajatellaan, kuinka menneinä aikoina ihmiset ovat käyneet töissä saadakseen itselleen ruokaa ja asunnon, niin jossain vaiheessa ruuasta ja asunnosta on tullut perusoikeuksia, jotka kuuluvat kaikille.

– Sosiaaliturva on ymmärrettävä ajatus. On mukavampaa elää yhteiskunnassa, jossa kaikilla on asunto ja ruokaa. Mutta sosiaaliturva itsessään on samalla ”epäkannuste” mennä töihin. Totta kai suurin osa haluaa tehdä töitä, mutta kun puhutaan kannustavasta sosiaaliturvasta, on hyvin vaikea löytää sellaista balanssia, jossa sosiaaliturva takaisi sellaisen elintason, jota me pidämme perusoikeutena ja joka samanaikaisesti myös kannustaisi menemään töihin.

Tukiärjestelmästä hyötyvät ne, jotka sen tuntevat

Halla-ahon mielestä perustulon taustalla on silti se hyvä ajatus, että tukijärjestelmää pitäisi yksinkertaistaa, koska tukimuotoja on niin paljon. Monen ihmisen toimeentulo muodostuu useista lähteistä tulevista tulonsiirroista.

– Tämä tilanne hyödyttää niitä, jotka tuntevat järjestelmän tai joita talutetaan hyödyntämään sitä. Kun taas ihminen, joka ei tunne oikeuksiaan eikä tätä järjestelmää, on epätasa-arvoisessa asemassa. Näin ei pitäisi olla.

Hallituksen perustulokokeilussa satunnaisotannalla valituille henkilöille maksetaan kahden vuoden ajan perustuloa 560 euroa kuukaudessa. Halla-ahon mielestä järjestely on liian kallis, eikä yhteiskunnalla ole pitkällä tähtäimellä siihen varaa.

– Sosiaaliturvajärjestelmää katetaan julkisella rahalla, jota saadaan verottamalla työtä ja yrittämistä. Siitä muodostuu helposti noidankehä, jossa työllistämisen ja työllistymisen edellytykset joudutaan tekemään aina vaan heikommiksi, jotta voidaan ylläpitää ihmisiä, joilla ei tämän takia ole töitä. Parasta sosiaaliturvapolitiikkaa onkin se, että ihmisillä on töitä, eivätkä he tarvitse tulonsiirtoja.

Sosiaaliturvajärjestelmä on vanhentunut

Halla-ahon mielestä Suomen sosiaaliturvajärjestelmä ei ole sopeutunut maailman muuttumiseen viimeisten 20 vuoden aikana.

– Järjestelmä tunnistaa vain täydellisen työttömyyden tai täydellisen työllisyyden. Tämä oli tilanne vielä 1980-luvun yhteiskunnassa. Tuolloin suurimmalla osalla oli työpaikka ja niillä, joilla ei ollut, he olivat niin sanottuja toivottomia tapauksia ja heidän osaltaan oli selkeämpää, että oli olemassa kattava sosiaaliturva. Se ei kuitenkaan ole enää mahdollista nykyaikana, jossa työmarkkinat ovat muuttuneet pirstaleisemmaksi ja työttömissä on paljon sellaisia ihmisiä, jotka ovat täysin työkykyisiä.

Halla-ahon mielestä sosiaaliturvassa voisi olla vastikkeellisia piirteitä.

– Selvää on, että jotain vastikkeellisuutta sosiaaliturvassa pitäisi olla, koska ongelmana on se, että ihmiset ottavat nykyään ihmisoikeutena sellaiset asiat, jotka aiemmin olivat ihmisille keskeinen syy käydä töissä. Pitäisin parempana, että julkinen valta keksisi näille ihmisille jotain tekemistä sinä aikana kun he ovat työttömänä. Tätä ei pidä nähdä rankaisutoimenpiteenä, vaan työkykyä ylläpitävänä toimintana.

– Sehän tiedetään, että mitä pitempään on työttömänä, sitä vaikeammaksi työllistyminen muuttuu. Ihmisen työkyky laskee nopeasti, jos ei ole syytä nousta aamulla sängystä ja lähteä jonnekin.

Katso koko video täältä.