

Halla-aholta kysyttiin, milloin ja miten perussuomalaiset voi nousta pääministeripuolueeksi – Näin hän vastasi
Jussi Halla-aho muistuttaa, että perussuomalaisten ajamille teemoille on monissa tapauksissa kansalaisten enemmistön tuki. – Ihmiset eivät silti aina ole tarpeeksi kriisitietoisia, eivätkä täysin hahmota sitä, että he ovat perussuomalaisten kanssa monista asioista samaa mieltä, hän sanoo.
Puheenjohtajan kyselytunnilla Jussi Halla-aholta tiedusteltiin paluusta hallituskuvioihin sekä noususta pääministeripuolueeksi.
Riikka Purra haastattelee Jussi Halla-ahoa. 44 min, Youtube.
Milloin perussuomalaiset on pääministeripuolue?
– Suomalaisen poliittisen kulttuurin mukaisesti silloin, kun perussuomalaisista tulee kaikkein suurin puolue. Mielenkiintoista on se, että niille teemoille, joita perussuomalaiset ajavat, on monissa tapauksissa kansalaisten enemmistön tuki. Ihmiset eivät silti välttämättä ole tarpeeksi kriisitietoisia, eivätkä aivan hahmota sitä, että he ovat perussuomalaisten kanssa monista asioista samaa mieltä.
– Viittaan ennen kaikkea maahanmuuttopolitiikkaan liittyviin kysymyksiin. Tai vaikka laittomille maassaolijoille tarjottavaan terveydenhuoltoon tai työvoiman saatavuusharkinnan poistoon.
Perussuomalaisilla on suuri kannatuspotentiaali
Halla-aho muistuttaa, että perussuomalaisten kannatuspotentiaali on huomattavan suuri.
– En usko, että Suomi eroaa ratkaisevasti muista Länsi-Euroopan maista, joissa perussuomalaisten kaltaiset puolueet ovat saavuttaneet jopa 20 prosentin kannatuksen. Ihmisille ei välttämättä aina aukea se, että me emme vastusta huonoa maahanmuuttoa siksi, että me olisimme ikäviä ihmisiä tai siksi, että haluamme kiusata maahanmuuttajia vaan niiden negatiivisten vaikutusten vuoksi, joita huonolla maahanmuutolla on pehmeisiin ja hyviin asioihin yhteiskunnassa, kuten julkisen talouden kestävyyteen, terveyspalveluihin, kohtuuhintaiseen asumiseen tai kouluihin, joissa ihmisten lapset käyvät.
– Meidän tulee vain avata entistä paremmin asioiden välisiä yhteyksiä äänestäjille. Tämä on meidän haasteemme ja tämä on nimenomaan se kehittämissektori, jolla me voimme olla houkuttelevampi vaihtoehto myös kaupunkilaisille äänestäjille, nuorille, koulutetuille ja naisille, jotka ovat tähän saakka olleet meille vaikeita äänestäjäryhmiä.
Onko perussuomalaiset oikeisto- vai vasemmistopuolue?
Halla-ahoa haastatellut Riikka Purra pohjusti: Entisen puheenjohtajan aikana perussuomalaiset oli kiistatta herravihainen vasemmistopopulistinen puolue, vaikka media halusikin leimata perussuomalaiset oikeistopopulistiseksi tai äärioikeistolaiseksi. Härkää siis sarvista: Onko perussuomalaiset mielestäsi oikealla vai vasemmalla?
– Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Maahanmuutto, kansallisvaltio ja yrittäminen ovat niitä tekijöitä, jotka yhdistävät perussuomalaisten monimuotoista äänestäjäkuntaa ja jäsenkuntaa. Tietynlainen hajanaisuus ulottuu myös toimijoihimme, kuten kansanedustajiin ja kunnanvaltuutettuihin.
– Kun taas poistutaan keskeisiltä, meitä yhdistäviltä alueilta ja mennään perinteisen oikeisto-vasemmisto -akselin kysymyksiin, esimerkiksi sosiaaliturvan tasoon tai työmarkkinakysymyksiin, niin ei enää löydy selkeitä joko oikealle tai vasemmalle sijoittuvia linjauksia, jotka tyydyttäisivät edes suurinta osaa äänestäjäkunnastamme. Näkemykseni mukaan tämä tosiasia on hyväksyttävä, jolloin meidän on vain pidettävä fokus niissä asioissa, jotka mahdollisimman suuri osa meidän jäsenistöstämme ja kannattajistamme jakaa.
Hänen mukaansa verotukseen tai työmarkkinoihin liittyvissä asioissa perussuomalaisten pitäisi pyrkiä olemaan kompromissihakuinen keskilinjan kulkija.
– Näihin kysymyksiin ei ole yhtä ainoaa mahdollista ratkaisua. Kyllä Suomi tulee toimeen hiukan vasemmistolaisemmalla veropolitiikalla tai hiukan oikeistolaisemmalla veropolitiikalla. Nämä eivät mielestäni ole suomalaisen yhteiskunnan kohtalonkysymyksiä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Perussuomalaiset vaativat Turun jättimoskeijan tonttivarauksen eväämistä – Junnila varoittaa ulkomaisesta rahoituksesta ja poliittisesta islamista
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.

Kolumni: Maahanmuuttajien sosiaaliturvaa on rajattava
Tulevan vaalikauden 8–10 miljardin euron sopeutustoimet ovat niin mittavia, että kaikkia julkisia kustannuksia on pakko tarkastella kriittisesti. Koska kansantalous nojaa vahvasti verotuloihin, maahanmuuton taloudellisella nettopositiivisuudella – eli maksettujen verojen ja aiheutettujen julkisten menojen erotuksella – on kriittinen merkitys taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle Suomelle, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.

Psykologi selittää woken sekä maahanmuuttosokeuden – narsismi mädätti kulttuurin ja some nuorten aivot
Uutuuskirjassaan Liisa Keltikangas-Järvinen pohtii, miksi voimme huonommin kuin koskaan, vaikka elämme monella mittarilla parasta aikaa. Legendaarisen psykologin näkemykset valaisevat myös woke-hysteriaa sekä narsistisen eliitin maahanmuuttosokeutta.

Helsingin Sanomat punoi tarinan taksikuskeja häiritsevistä suomalaisista naisista
Helsingin Sanomat pysyy linjalleen uskollisena ja löytää jälleen suomalaiset mahdollisiksi syyllisiksi maahanmuuton lieveilmiöihin. Hesarin tarinankerronnassa häirinnän kohteina takseissa ovatkin itse asiassa maahanmuuttajataustaiset taksikuskit. Näkökulmaa vaihtamalla todellisuus todellakin näyttää toiselta.

Ex-meppi lopetti Helsingin Sanomien tilauksen mielipidesensuurin vuoksi: ”En halua sentilläkään tukea punavihreää propagandaa”
Entinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner on saanut tarpeekseen Helsingin Sanomien mediasisällöistä. Tilaus on mennyt katkolle jo aikapäiviä sitten, koska lehden mielipidekäytävä on hämmästyttävän kapea. Hesaria Ruohonen-Lerner kutsuu suoraan punavihreäksi propagandaksi.

Poliisi keskeytti Ruotsissa epäillyn pikkutytön sukuelinten silpomisen – pääministeri vaatii tekijöille vankeutta ja karkotuksia
Aftonbladetin mukaan poliisi keskeytti viikonloppuna epäillyn sukuelinten silpomisen uppsalalaisessa kauneushoitolassa. Epäillyn teon kohteena oli alle viisivuotias tyttö. Yhdellä kiinniotetuista oli päällään lääkärin työasu ja käsissään kirurgisia instrumentteja. Kahdeksan kiinniotetun joukossa oli saman perheen jäseniä, ja viranomaiset ottivat paikalta lapsia huostaan.

SDP:n eduskuntavaaliehdokas heittää lokaa ministerin päälle syyllistävällä kuvamanipulaatiolla – vaatii samaan aikaan stoppia eriarvoistumiselle
SDP:n eduskuntavaaliehdokas ja somelääkäri Atte Virolainen on julkaissut Instagramissa kyseenalaisen kuvamanipulaation, jossa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman esitetään samassa kuvassa kahden muun julkisuudessa kohua aiheuttaneen henkilön kanssa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Virolaisen toimintaa viestipalvelu X:ssä.

Pitkän linjan keskustavaikuttaja perussuomalaisiin – aloittaa Purran erityisavustajana
Valtiovarainministeri Riikka Purra on kutsunut erityisavustajakseen valtiotieteiden maisteri Janne Laineen. Hän aloittaa tehtävässään tänään. Laine on tehnyt pitkän uran kuntajohtajana ja keskustan luottamustehtävissä.

Ay-liikkeen Israel-boikotti jakaa jäsenistöä – kritiikki kohdistuu politikointiin
SAK, STTK, Tehy ja Erto julistivat tiistaina kuluttajaboikotin Israelin tuotteille. Päätös on herättänyt vastalauseita jäsenistössä, jonka mukaan edunvalvontajärjestön tehtävä ei ole ajaa ulkopolitiikkaa.

Palestiinan lipusta on tullut yleisen länsivastaisuuden vihasymboli – aktivistit lietsovat länsimaihin sairaalloista häpeää ja itseinhoa
Palestiinan liput ovat olleet näkyvässä roolissa Ranskan mellakoissa, vaikka valtamedian mukaan protesteissa on kyse elinkustannuksista ja koulutuksesta. Brittilehti Spectatorissa analysoidaan, että Palestiinan lipusta on tullut yleinen länsimaihin kohdistuvan vihan symboli. Kolumnisti Patrick Westin mukaan saman tunnuksen alle kokoontuu niin hyväntahtoisia vasemmistoliberaaleja kuin myös islamisteja, äärivasemmistolaisia ja epäpoliittisiakin häiriköitä.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää














