Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) puhui Tuumaustunnilla tieteen roolista, koronasta, osaamisen rajoista ja poliittisista arvovalinnoista. Puhe ohessa.

”Olemme eläneet vuoden ajan epänormaalissa tilanteessa. Ne, jotka muistavat edellisen, yhtä pitkään kestäneen ja koko elämäntapaamme vaikuttaneen poikkeustilan, ovat nyt yli 80-vuotiaita. Korona ei ole musta surma eikä edes espanjantauti. Se ei tapa ihmisiä läjiin kaduille. Varsinaisen epidemian ohella onkin yhä enemmän käyty keskustelua koronantorjuntatoimenpiteiden taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Moni ihminen kyselee, ovatko lääkkeet niin väkevät, että ne tappavat potilaan.”

Katso puhe täältä:

Maanantain Tuumaustunti. Halla-ahon puhe alkaa kohdasta 2 minuuttia 11 sekuntia.

”Itselläni on ollut koronavuonna lapsia kaikilla kouluasteilla. Nostan vilpittömästi hattua opettajille, jotka rakensivat vuosi sitten etäopetusjärjestelyjä käytännössä tyhjästä ja ilman valmiita malleja. Moni asia on toiminut paremmin kuin olisi voinut ennustaa ja kuvitella, mutta silti lähiopetuksen loppuminen tai katkonaisuus tulee vaikuttamaan monen koululaisen loppuelämään.

Uutena näkökulmana haluaisin mainita sen polarisaation ja yhteiskunnallisen jännitteen, jota pitkittyvä epänormaali tila selvästi synnyttää. Kaikki ihmiset eivät kestä kovin hyvin jatkuvaa epävarmuutta ja epäselvyyttä. He kaipaavat selkeitä totuuksia, joihin uskoa. Jos päättäjät eivät pysty niitä tarjoamaan, jos päätöksenteko näyttää sekoilulta ja viestintä on heikkoa, ihmiset alkavat etsiä vastauksia ja totuuksia itse. Asiaa ei lainkaan auta se, että kysymysten esittäjät leimataan salaliittohörhöiksi tai epäluulon kylväjiksi. Parempi vaihtoehto on vastata kysymyksiin ymmärrettävällä tavalla.

Puolueen puheenjohtajana olen tietyssä mielessä aitiopaikalla. Saan hyvin viestejä kansalaisilta, varsinkin niiltä, jotka jakavat puolueemme arvomaailman. Ihmiset ovat usein miettineet asioita, lukeneet asioita internetistä ja tulleet tietynlaisiin johtopäätöksiin. He kysyvät usein, miksi puolue ei ota jyrkästi sitä tai tätä kantaa, vaikka kansa on sitä tai tätä mieltä.

Ihmiset eivät kuitenkaan aina ymmärrä sitä, että kansa ei ole asioista yhtä mieltä. Yksi palautteen lähettäjä on sitä mieltä, että yhteiskunta on suljettava kokonaan, koulut ja kaupat on pantava kiinni, ihmiset on pakkorokotettava, ja tarvitaan ulkonaliikkumiskielto. Toinen kokee, että on luotettava ihmisten omaan vastuullisuuteen ja pidettävä yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Kolmas pitää koko koronaa turhana hysteriana tai jopa huijauksena ja rokotteita ja maskeja juonena ihmisten orjuuttamiseksi. Kaikki kolme ovat sitä mieltä, että heidän kansanedustajansa ja heidän puolueensa pitäisi ajaa juuri heidän koronalinjaansa.

On ilmeistä, että me emme voisi täyttää kaikkia keskenään ristiriitaisia toiveita ja vaatimuksia siinäkään tapauksessa, että olisimme jukebox, joka soittaa sitä, mitä pyydetään.

Olen itse koulutukseltani tutkija ja tiedän jotakin tosiasioiden ja tulkintojen olemuksesta ja tieteellisen tiedon luonteesta. En ymmärrä virologiasta enkä epidemiologiasta kovin paljon, ja mikä tärkeintä: ymmärrän, että en ymmärrä. Ymmärrän oman osaamiseni rajat. Voin toki lukea numeroita, graafeja ja käppyröitä, eli lyhyesti sanottuna faktoja, internetistä, mutta minulla ei ole koulutusta eikä osaamista niiden tieteellisesti pätevään tulkintaan. Siksi minulla ei tilannetta hahmottaessani ole muita vaihtoehtoja kuin kuunnella niitä, joilla viran ja koulutuksen puolesta on velvollisuus ymmärtää, tulkita ja tietää. Joskus asiantuntijatkin ovat keskenään eri mieltä, ja joskus he erehtyvät. Tieteellinen tieto on sellaista, että se korjaa itseään erehdysten kautta. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että eksakteissa luonnontieteissä tieteelliset tulkinnat ja arviot ovat todennäköisemmin oikeita kuin maallikkotulkinnat ja siksi parempia ohjenuoria poliittiseen päätöksentekoon.

Toimiva kello voi edistää tai jätättää eli olla väärässä. Vastaavasti pysähtynyt kello näyttää tismalleen oikeaa aikaa ainakin kaksi kertaa vuorokaudessa. Kuitenkin toimiva kello on yleisesti ottaen luotettavampi tietolähde, jos haluaa tietää, paljonko kello on. Tämäntapainen suhde on myös tieteellisen tiedon ja maallikkotiedon välillä.

Perussuomalaiset eivät ole koronapuolue. Me emme ole lähteneet politiikkaan ajamaan jotakin tiettyä koronalinjaa, me emme ole korona-asiantuntijoita, eikä kukaan ole äänestänyt meitä koronaperusteella. Meillä ei ole eväitä kiistellä luonnontieteilijöiden kanssa luonnontieteellisistä kysymyksistä. Meidän tehtävämme on tehdä saatavilla olevan tiedon pohjalta arvovalintoja ja poliittisia päätöksiä. Esimerkiksi päätöksiä siitä, onko parempi sulkea valtakunnan rajat vai yhteiskunta. Kumpi on tärkeämpää: ulkomaalaisen oikeus tuoda esteittä tautia maahan, vai suomalaisten oikeus käydä koulua, harjoittaa elinkeinoa, tehdä töitä.

Me ajamme poliittisia linjoja ja arvoja, ja ne ovat erilaisille ihmisille syy kannattaa perussuomalaisia. Ongelmat ja uhat, joita me haluamme torjua ja ratkaista, samoin tavoitteet, joita haluamme edistää, olivat olemassa ennen koronaa ja ne ovat olemassa koronan jälkeen. Katse täytyy pitää suurissa kysymyksissä ja poliittisissa kysymyksissä myös tämän kriisin keskellä. Vaikka poikkeustila kiristää kaikkien hermoja, meidän on oltava yhtä koronaa vahvempi puolue. Ja koronaa vahvempi yhteiskunta.

Perussuomalaiset ovat vastuullinen ja kansallismielinen vaihtoehto. Meille kuntien ja valtion tehtävä on puolustaa suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Me kannatamme maltillista verotusta, turhien menojen leikkaamista ja sitä, että ihmiset voivat asua, työskennellä ja yrittää kaikkialla Suomessa. Nämä teemat eivät liity koronaan, mutta koronan vuoksi ne ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Tätä linjaa voi tukea lähtemällä perussuomalaisten ehdokkaaksi kuntavaaleihin ja äänestämällä perussuomalaisia.

Me jatkamme vaaleihin valmistautumista, päättivät muut puolueet niiden ajankohdasta mitä tahansa.”

SUOMEN UUTISET