PS ARKISTO
Hallitus jatkaa toisaalta tiukkaa valtion käyttötalouden menoleikkauskuuria, mutta samalla suhdannepoliittisista syistä teemme investointitalouden puolella merkittäviä panostuksia kasvuun, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo.
Eduskunnassa käsiteltiin tänään hallituksen esitystä vuoden 2026 talousarvioesityksen täydentämisestä. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti puheessaan tilanteen olevan sinänsä vakava kituliaan kasvun ja ulkomaille velkaantumisen aikana.
– Emme ole kuitenkaan akuutissa kriisissä – ja panikointi, ongelmien suurentelu ei auta. Mutta on selvää, että sopeutustalkoita on jatkettava, seuraavakin hallitus joutuu sopeuttamaan yhtä paljon kuin tämä hallitus, vähintään. Ennusteemme julkisen talouden tilanteesta ovat osoittautuneet liian optimistisiksi, Purra sanoo.
Hallitus jatkaa toisaalta tiukkaa valtion käyttötalouden menoleikkauskuuria, mutta samalla suhdannepoliittisista syistä tehdään investointitalouden puolella merkittäviä panostuksia kasvuun.
– Hallituksen investointiohjelman ohella teemme myös täysin uusia panostuksia kasvuun ja infraan. Valtatie 9 saa vuosikymmeniä kaivatun rahoituksen vaarallisen tieosuuden korjaamiseen ja tasokorotukseen. Ehdotamme sinne 22 miljoonan määrärahaa ja 109 miljoonan euron valtuutta. Rahalla saadaan paljon aikaan Tampereen ja Oriveden välillä. Pirkanmaa on yksi Suomen kasvualueista, ja ihmiset myös Pirkanmaalla ansaitsevat turvalliset ajotiet.
– Muista väylähankkeista haluan nostaa Liminka-Oulu-kaksoisraiteen, 199 miljoonan euron valtuus ja 10 miljoonan euron määräraha. Myös esimerkiksi valtatien 4 parantamiseen Vestonmäen kohdalla (välillä Joutsa, Toivakka) ehdotetaan myönnettävän 18 miljoonan euron valtuus ja 2 miljoonan euron määräraha. Lisäksi on paljon muita tiehankkeita. Henkilöjunaliikenteen käynnistämiseen Tornion ja Haaparannan välillä ehdotetaan 1,9 miljoonaa euroa ja henkilöjunaliikenteeseen Helsingin ja Hangon välillä 0,8 miljoonaa euroa, Purra sanoo.
Hallituksen määräaikaiseen investointiohjelmaan ehdotetaan täydentävässä esityksessä yhteensä noin 303 miljoonaa euroa uusina valtuuksina ja määrärahoina. Tästä vuodelle 2026 kohdentuvat uudet määrärahat ovat noin 98 miljoonaa euroa. Investointiohjelman valtuudet ja määrärahat nousevat talousarvion täydennysesityksen myötä yhteensä 4,2 miljardiin euroon.
– Investointiohjelmaan on päätetty sisällyttää julkisen hallinnon tuottavuutta parantavia tekoäly- ja digitalisaatioinvestointeja. Yhteensä nämä hankkeet lisäävät määrärahatarvetta 150 miljoonalla jotka katetaan valtion omaisuutta hyödyntämällä siten, etteivät ne lisää velanottoa, Purra sanoo.
Korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään kertaluonteisesti vuonna 2026. Aloituspaikkoihin ja näihin liittyviin opintotukimenoihin ehdotetaan vuonna 2026 noin 11 miljoonaa euroa ja yhteensä noin 44 miljoonaa euroa vuosina 2026–2028. Uudet aloituspaikat kohdennetaan talouskasvua tukeviin tutkintoihin, kuten ydin- ja energiatekniikan aloille.
Toiselta asteelta valmistuneille ja ilman korkeakoulupaikkaa jääneille toteutetaan maksuton 30 opintopisteen opintoseteli avoimeen yliopistoon tai avoimeen ammattikorkeakouluun. Tähän ehdotetaan 18,6 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja yhteensä noin 56 miljoonaa euroa vuosina 2026–2028.
Hyvinvointialueiden määräaikaisiin omalääkäri-, omatiimi- ja ammatinharjoittajamallien kehittämishankkeisiin ehdotetaan 40 miljoonaa euroa vuodelle 2026. Vähintään puolet kyseisestä määrärahasta käytettäisiin uusiin ammatinharjoittajamalliin perustuviin kehittämishankkeisiin.
– Kerrankin siis jotakin positiivista sosiaali- ja terveyssektorilla, kun olemme tottuneet huonoihin uutisiin hyvinvointialueilta. Omalääkärimallin edistyminen tarkoittaa parhaimmillaan parempaa hoitoa, paremmalla tuottavuudella ja vähemmällä rahalla. Kaikki voittavat tässä, Purra sanoo tyytyväisenä.
Tekoälyinvestointeihin ehdotetaan 10 miljoonan euron lisäystä vuodelle 2026 valtiovarainministeriön toimintatapojen ja digitalisaation kehittämismenoihin.
Lisäksi myös muun muassa uuden jäänmurtajan hankintaan ehdotetaan 10,6 miljoonan euron määrärahaa, sillä valtuus sen hankkimiseksi sisältyy vuoden 2025 kolmanteen lisätalousarvioon.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että Suomen julkinen talous kääntyy kestävälle uralle vain jatkamalla määrätietoista sopeutusta, kunnes alijäämä pienenee ja velkasuhde kääntyy laskuun. Erityisen tärkeää Koskelan mielestä on autoilun kustannusten alentaminen, joka mahdollistaa talouskasvun koko maassa.
Pk-yritysten taloudellinen tilanne on parantunut, kertoo tuore Yrittäjägallup. Yrityksistä 49 prosenttia arvioi tilanteensa erittäin tai melko hyväksi. Arviot ovat parantuneet elokuuhun 2025 verrattuna. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen näkee tulokset rohkaisevina ja merkkinä talouden käänteestä parempaan.
Perussuomalaiset on aina ollut suomalaisen työn ja yrittäjyyden puolue. Hallitus tekee hartiavoimin työmarkkinatoimia kotimaisen kasvun eteen, ja ilmassa on merkkejä siitä, että toimet alkavat tuottaa tulosta.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Pia Sillanpää, Anne Rintamäki, Minna Reijonen ja Kaisa Garedew pitävät tärkeänä, että hallituksen talousarviossa vuodelle 2026 yhdistyvät talouden tasapainottaminen ja panostukset tavallisten suomalaisten hyvinvointiin. Talousarvio vahvistaa suomalaisten arjen turvallisuutta ja terveyttä, mutta samalla hillitsee julkisen talouden velkaantumista.
Eduskunta on tänään aloittanut valtion ensi vuoden budjetin käsittelyn. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa, että ilman taloudellisia voimavaroja maa on vaarassa menettää suvereniteettinsa. Purra varoitti oppositiota siitä, että punavihreä populismi johtaa lopulta turmion tielle. - Jokaista säästöä vastustamalla ja uusia menoja esittämällä ei päästä eteenpäin, Purra sanoi puheessaan.
Valtiovarainministeri Riikka Purra palaa Puheenaihe-podcastissa jälleen kerran maamme talousongelmien juurisyihin. Kasvu puuttuu ja valtion jatkuvasti paisuvat menot ylittävät kituliaat tulot. Hallitus korjaa ongelmia historiallisen hyvin mutta on mahdollista, että vasta seuraajat pääsevät nauttimaan hedelmistä.
Viikon suosituimmat
Valtiontalouden tarkastusvirasto vahvistaa: Marinin hallitus suhtautui rahankäyttöön löperösti ja purki sääntöpohjaiset esteet rahankäytölleen. Laskua tästä maksetaan vielä pitkään. - Kun Marinin hallitus luopui finanssipoliittisista säännöistä, se kehitti itselleen uuden säännön: kaikki saavat aina jotain. Lopputuloksena oli menojen valtava paisuminen, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Mikä on oikea tai väärä tapa toimia, kun aiemmin täysin saksalaiset kaupungit muuttuvat silmiemme edessä muslimimaailman etuvartioiksi, kysyy Irakissa ja Afgnaistanissa palvellut brittiupseeri The Telegraphissa. Kotoutuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että maahanmuuttajat räätälöivät uuden kotimaansa entisen kotipaikkansa kaltaiseksi. Kauniisti sanottuna ”moderni sekulaarin liberalismi perustuu kohtalokkaaseen virhearvioon”.
Eduskunta käsitteli eilen hallituksen esitystä terrorismilainsäädännön tiukentamiseksi. Hallitus aikoo tukkia terrorismilainsäädännön porsaanreiät, puuttua harmaalla alueella tehtäviin rikoksiin ja koventaa rangaistuksia. Laki on laaja kokonaisuudistus. Jatkossa esimerkiksi ISIS-äidit eivät pääse enää kuin koira veräjästä.
Eduskunta päätti tänään liikennepolttoaineiden valmisteveron alentamisesta. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen selvin äänin, sillä vain SDP, vihreät ja vasemmistoliitto äänestivät vastaan.
Minnesotan osavaltiossa epäillään tapahtuneen laajoja sosiaaliturvapetoksia. Rahaa on huijattu asunnottomien palveluilla, köyhien lasten välipaloilla ja autististen lasten terapiapalveluilla. Monissa tapauksissa epäillyt ovat Minnesotan somaliyhteisön jäseniä. Viranomaislähteet vahvistavat, että miljoonia dollareita petoksilla hankittua rahaa on lähetetty Somaliaan, missä osa rahoista on päätynyt Al-Shabaab-terroristijärjestön käsiin.
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.
