

Markku Ulander
“Hallituksen talouspolitiikka väärillä urilla, Suomelle laadittava kansallinen pelastusohjelma”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä pitää hallituksen talouspoliittista linjaa virheellisenä, ja vaatii maan talouden pelastamiseen kansallista pelastusohjelmaa.
– Nyt olisi aika tehdä jo kansallinen pelastusohjelma. Me syöksymme koko ajan syvemmälle alaspäin. Oli uuden hallituksen pohja millainen hyvänsä, niin kestäisi pitkään, ennen kuin talous lähtisi nousuun. Tarvitsemme laajaa ja oikean suuntaista yhteistyötä, jolla saadaan valtakunta uudelle kehitysuralle. Kansalliseen kehitysohjelmaan on vastalauseessamme hyvät eväät, valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pentti Kettunen (ps.) sanoi perjantaina valiokunnan budjettimietinnön tiedotustilaisuudessa.
Vastalause budjettimietintöön
Eduskuntaryhmä jätti valtiovarainvaliokunnan budjettimietintöön vastalauseen. Perussuomalaiset suosisi elvyttävämpää talouspolitiikkaa, jolla nostettaisiin talous uuteen kasvuun. Perussuomalaiset muistuttavat, että useat talouden arvostetut asiantuntijatahot ovat suositelleet välttämään taantumassa etupainotteista julkisen talouden sopeutusta. Hallitus on tästä huolimatta taantumassa kiristämässä tuntuvasti finanssipolitiikkaa.
“Työttömän ahdinko ei näytä kiinnostavan.”
– Onkin selvää, että hallituksen talouspolitiikan vaikutus sekä työllisyyteen että talouskasvuun on hyvin negatiivinen. Työttömän ahdinko ei näytä kiinnostavan, perussuomalaisten vastalauseessa sanotaan.
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin keskeinen tavoite on samaan aikaan saada sekä julkisen sektorin syömävelanotto kuriin että investoida tulevaan kasvuun. Puolue ottaisi syömävelkaa noin puoli miljardia euroa hallitusta vähemmän, mutta panostaisi samalla kertaluonteisesti kasvua tukeviin investointeihin 750 miljoonaa euroa hallitusta enemmän. Erotus rahoitettaisiin suuntaamalla tähän osa jo päätetyistä valtionomaisuuden myyntituloista.
– Koska pääasialliset säästöt kohdistuisivat maasta ulos suuntautuviin rahavirtoihin ja koska emme leikkaisi eläkeindeksejä, vaihtoehto panostaisi Suomeen yhteensä melkein miljardin hallitusta enemmän, perussuomalaiset toteavat.
Poimintoja kuusiosaisesta vaihtoehdosta
Vastalause perustuu puolueen vaihtoehtobudjettiin, joka jakaantuu seuraaviin sisältöpaketteihin: Yrittäjyyspaketti on suunnattu nostamaan Suomen työllisyysasteetta muiden Pohjoismaiden tasolle parantamalla pk-yritysten asemaa. Energiapaketilla perussuomalaiset haluaa kääntää energiapolitiikan suunnan kohtuuhintaiseen ja kotimaiseen energiaan. Turvallisuus- ja hyvinvointipakettilla puolue turvaisi perustoimeentuloa ja uskottavaa puolustusta. Perussuomalaiset ei hyväksy hallituksen leikkauksia sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen. Perussuomalaiset esittää myös perusturvan korottamista 100 eurolla kuukaudessa.
Investointipakettilla pyritään nostamaan maan talous nousuun. Paketti tukee muun muassa perusväylänpitoa, kohtuuhintaisen asumisen ja kasvuyrityksen tukea ja nipistäisi tehottomista yritystuista, puoluetuesta, maahanmuutosta ja luonnonsuojelualueiden hankinnasta. Veropakettiin kuuluu “tonni käteen”-esitys – eli 1000 euroa kuussa verovapaasti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tossavainen: Suomi on pelastettava!
Viikon suosituimmat

Purra: Surkeaa, Iltalehti, uskomattoman surkeaa
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.

MTV Uutiset otti selvää, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan – Halla-aho: “Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista”
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.

Jäikö Iltalehdessä vapunvietto päälle? Toimitus häröili lehden kanteen jättiotsikon tulevasta eläkeleikkauksesta, vaikka eläkkeitä nimenomaan ei leikata – lehti pahoittelee Äpy-levelin koheltamistaan

Päivän pointti: Oikeuskanslerin ratkaisu ministeri Mari Rantasesta ei miellyttänyt Ylen toimitusta – kutsui kommunistitaustaisen professorin haukkumaan lopputulosta

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Purra myllyttää hyväuskoisia poliitikkoja: “Voisi kysyä, että miten mitään näin päätöntä voi edes keksiä”

Maahanmuuton kustannukset ovat massiivisia – kansanedustaja Strandman: Suomessa maahanmuuton hintalappu on arviolta 10,5 miljardia euroa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.

Hallitus uusii YEL-työtulon – Marinin hallituksen kohtuuton ja typerä järjestely johtaisi katastrofiin
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.

Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen Reformipuolue murskavoittoon Britannian paikallisvaaleissa – pääministeri Keir Starmer nöytyy, sanoo ymmärtävänsä äänestäjien raivon perinteisiä puolueita kohtaan
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.
