LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
- Ulkomaalaisten vankien siirtoa on tärkeä edistää, sillä Suomen vankiloissa on huomattava määrä ulkomaisia vankeja tälläkin hetkellä. Tarkoitus on etsiä uusia keinoja tehostaa vankiensiirtojärjestelmän toimintaa, toteaa oikeusministeri Leena Meri.
Hallitusohjelman tavoitetila on, että rikollisuus vähenee ja että Suomi on kaikille turvallinen maa.
Oikeusministeriön tänään julkaistussa kriminaalipoliittisessa ohjelmassa arvioidaan niitä toimia, joita hallituskaudella on vielä perusteltua selvittää ja edistää. Ohjelma täydentää hallituksen kriminaalipoliittista linjaa.
Uuteen kriminaalipoliittiseen ohjelmaan sisältyy kuusi konkreettista toimenpidettä, joista yksi on ulkomaalaisten vankien siirron ja maasta poistamisen edellytysten selvittäminen. Tavoitteena on siis tehostaa ulkomaalaisten Suomessa vankilassa olevien vankien siirtämistä istumaan tuomionsa kotimaassaan.
Tällä hetkellä isoimmat esteet vankien siirrossa liittyvät pitkälti vankien siirtojen lainsäädäntöön sekä käytännön järjestelyihin eri maiden viranomaisten välillä.
Parhaillaan Suomi yrittää aktiivisesti muun muassa EU:ssa tuoda esiin, että vankien siirtoja on tehostettava, koska tällä hetkellä siirrot EU-maiden välillä vievät huomattavasti aikaa ja resursseja. Nyt on tarkoitus selvittää, mitä kaikkea mahdollista voidaan tehdä, jotta vankien siirrot kotimaihinsa edistyisivät mahdollisimman tehokkaasti.
Ulkomaalaisista vangeista aiheutuvat kustannukset suomalaiselle yhteiskunnalle ovat merkittävät ottaen huomioon, että yksi vuosi suljetussa vankilassa maksaa yli 80 000 euroa per vanki. Vuosi avovankilassa kustantaa sekin yli 60 000 euroa.
– Ulkomaalaisten vankien siirtoa on tärkeä edistää, sillä Suomen vankiloissa on huomattava määrä ulkomaisia vankeja tälläkin hetkellä. Tarkoitus on etsiä uusia keinoja tehostaa vankiensiirtojärjestelmän toimintaa, toteaa oikeusministeri Leena Meri.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Oikeusministeriö julkaisi tänään kriminaalipoliittisen toimenpideohjelman, joka linjaa hallituksen keskeisiä toimia rikollisuuden torjumiseksi. Ohjelmassa tarkastellaan nykytilannetta ja täydennetään hallituksen aikaisempia linjauksia muun muassa petosrikosten ehkäisyyn ja ulkomaalaisten vankien siirtoihin liittyen.
Valtioneuvoston keskiviikkona päättämässä vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmassa oikeusministeriön hallinnonalalle osoitettiin lisärahoitusta muun muassa rangaistusten ankaroittamisen vaikutuksiin ja 400 uuteen vankipaikkaan. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri pitää rahoituksen toteutumista merkittävänä panostuksena Suomen sisäiselle turvallisuudelle.
Oikeusministeriö tiedotti tänään, että Turun vankilaan tullaan suunnittelemaan lisärakennus suljettujen vankipaikkojen lisäämiseksi. Hanketta edistetään oikeusministeri Leena Meren hallinnonalalla. Rakennuksen valmistumisen ajankohdaksi arvioidaan loppuvuotta 2027
Turun vankilaan suunnitellaan lisärakennus suljettujen vankipaikkojen lisäämiseksi. Hanke toteuttaa hallitusohjelmaa, jonka mukaisesti ampuma-aserikosta koskevien ja vaarallisen esineen hallussapitoa koskevien rikosten rangaistuksia kiristetään.
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio varmuusvankeudesta ja sen käyttöönotosta. Uusi seuraamus olisi tarkoitettu vaarallisimpia väkivaltarikoksia tekeville.
Eduskunta äänesti perjantaina niin kutsutusta ’’ensikertalaisuusalennuksesta’’. Ensikertalaisena tuomittu vapautuu vankilasta ehdonalaiseen normaalia aikaisemmin. Tähän asti rikoksentekijä on voitu tuomita ensikertalaisena myös, jos hän ei ole istunut vankilassa edeltäneenä viitenä vuotena.
Rikoslakiin tulee kaksi uutta rangaistuksen koventamisperustetta: rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa ja ns. nöyryytysväkivalta. Lisäksi alle 15-vuotiaan käyttäminen välikappaleena rikoksen tekemisessä tulee rangaistavaksi erillisenä rikoksena.
Hallitus sopi eilen päättyneessä puoliväliriihessä niin sanottujen koppikorvausten määrää koskevan lainsäädäntöhankkeen käynnistämisestä. Hankkeessa määritellään katto syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavista korvauksista.
Viikon suosituimmat
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.
