LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Turun vankilaan suunnitellaan lisärakennus suljettujen vankipaikkojen lisäämiseksi. Hanke toteuttaa hallitusohjelmaa, jonka mukaisesti ampuma-aserikosta koskevien ja vaarallisen esineen hallussapitoa koskevien rikosten rangaistuksia kiristetään.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi lokakuussa 2024 sitä, että ampuma-aserikosten rangaistuksen kiristämiseen varataan lisärahoitus, joka mahdollistaisi lain täytäntöönpanon vaatimien 192 uuden vankipaikan rakentamisen.
Hankkeen toteuttaminen edellyttää vielä sitä, että rahoitus sisältyy hallituksen huhtikuun lopussa hyväksymään päätökseen julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029.
– Rahoituksella on tarkoitus laajentaa Turun vankilaa, jonka tilat kasvaisivat 143 vankipaikalla, kerrotaan oikeusministeriön tiedotteessa.
Hallituksen esitys aserikoksia koskevaksi lainsäädännön uudistamiseksi annettiin eduskunnalle joulukuussa 2024. Kilpailutuksen hankittavista suunnittelu- ja rakentamispalveluista käynnistää Senaattikiinteistöt. Lisärakennuksen on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2027.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus lisää rahaa vankiloihin uusien vankipaikkojen rakentamiseen. Lakivaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat iloitsevat hallituksen tekemästä kriminaalipolitiikasta ja sen lisärahoituksesta. Kansanedustajat näkevät toimet kansan oikeustajun mukaisina sekä turvallisuutta lisäävinä.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
