Keskeisenä uudistuksena palautuspäätösten vastavuoroinen tunnustaminen mahdollistaisi sen, että jäsenvaltio voisi suoraan panna täytäntöön toisen maan tekemän palautuspäätöksen, mikä vähentäisi byrokraattisia esteitä ja nopeuttaisi prosesseja. Lisäksi asetuksella luotaisiin selkeät säännöt palautusmenettelyn eri vaiheille aina henkilön tunnistamisesta varsinaiseen palautukseen.
Paluukeskukset EU:n ulkopuolelle
Osana asetusta mahdollistettaisiin niin sanottujen paluukeskusten perustaminen EU:n ulkopuolelle. Paluukeskuksiin voitaisiin sijoittaa EU:ssa laittomasti oleskelevia henkilöitä odottamaan palautusta lähtömaihinsa. Hallitus pitää tätä mallia kannatettavana, sillä se voisi lisätä vapaaehtoisten paluiden määrää ja vähentää EU:n alueelle kohdistuvaa painetta.
– Tehokas ja toimiva palautuspolitiikka on edellytys uskottavalle turvapaikka- ja muuttoliikejärjestelmälle ja vaikuttaa samalla keskeisesti koko unionin turvallisuuteen, kerrotaan sisäministeriön tiedotteessa.
Paluuasetuksen myötä EU:n palautuspolitiikkaan haetaan yhtenäistä, tehokasta ja turvallisuutta parantavaa toimintatapaa. Suomi osallistuu paluukeskusten perustamista koskeviin neuvotteluihin ja harkitsee tapauskohtaisesti osallistumista yksittäisten keskusten toimintaan.
Esitys etenee seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi. Jos se hyväksytään, asetusta sovellettaisiin jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallisia muutoksia.