Strandman: Suomi on ajautunut mielenterveyskriisiin – kulut jo 11 miljardia euroa vuodessa

Mielenterveyden ongelmat vievät yhteisiä varojamme 11 miljardia euroa vuodessa. Poissaolot töistä ovat merkittäviä, ja jopa 55 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden haasteiden vuoksi. Kolmannes nuorista kokee, että työnteko on liian raskasta.

Jaana Strandmanin mielestä Suomella ei ole yksinkertaisesti varaa tähän. Hänen mielestään on tullut aika herätä tähän ongelmaan yksissä tuumin ja puuttua tiukasti sen juurisyihin.

– Hallitus on käynnistänyt terveyden ja hyvinvoinnin ohjelman. Tähän vuosittainen satsaus on 35 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueiden toimintaa tuetaan myös kansanterveysohjelman täytäntöönpanolla. Mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoa jatketaan. Lasten ja nuorten terapiatakuu on aloitettu, Strandman kertoo.

– Neuropsykiatrisista haasteista kärsiville lapsille ja nuorille hallitus on osoittanut vammaispalvelulain siirron myötä reilun 20 miljoonan euron satsauksen. Psykoterapiakoulutusta tehostetaan ja uudistetaan. Tutkimuksessa on todettu kustannusten vähenevän 20 prosenttia, jos ihminen saa tarpeeksi aikaisin psykoterapiaa.

Hankehärdelli on lopetettava

Hyvinvointialueiden merkittävää yhteistyötä sekä järjestöjen että yhdistyksien kanssa pitää korostaa. Yhdyspintatyö oppilashuoltotyössä erityisesti tiedonsiirrossa koulujen ja oppilaitosten kanssa on saatava lainsäädännöllisesti kuntoon. Tämä ennaltaehkäisee ja myös nopeuttaa lasten ja nuorten asioihin puuttumista.

– Ennaltaehkäiseviä konkreettisia toimia tulee tehdä matalalla kynnyksellä perheiden palveluissa, nuorisotyössä, työterveydessä, lastensuojelussa ja omaishoitajien kanssa. Haluan korostaa perheiden tilannetta ja vanhemmuuden tukemista jo neuvolasta ja perhesuunnittelusta lähtien.

– Olemme tässä maassa käyttäneet lähes miljardin erilaisiin mielenterveyttä edistäviin hankkeisiin. Hankkeiden vaikuttavuus on jäänyt pimentoon. Hankehärdelli tulee lopettaa ja keskittyä arjen ammattilaisten tukemiseen ennaltaehkäisevässä työssä. Mielenterveyspalvelujen vaikuttavuutta tulee arvioida ja kohdistaa tutkimusta erityisesti hoitoprosesseihin. Ihminen tulee kohdata kokonaisuutena hänen arjessaan, Strandman vaatii.

Kaikkea ei ratkaista rahalla

Strandmanin mukaan tarvitaan poikkihallinnollista koordinaatio-ohjausryhmää. Kumppanuutta järjestöjen ja yhdistysten kanssa tulee toteuttaa moniammatillisesti ja tehokkaasti.

– Mielenterveysongelmien syyt tulee selvittää ja tunnustaa yhteiskunnassamme, jotta päästään puuttumaan konkreettisin toimin juurisyihin. Haluan nostaa esille, että kaikkea ei ratkaista rahalla vaan tarvitsemme muutoksia toimintatapoihin ja toimintakulttuuriimme kohdata erilaisista mielenterveyden haasteista kärsivät ihmiset. Syyt voivat olla perheissä, yksinäisyydessä, johtamisessa tai päihteiden käytössä. Näihin haasteisiin puutumme nyt, jotta Suomemme on edelleen maailman onnellisin kansa.