Kansanedustaja Simon Elo (ps.) ja europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) ruotivat EU:n turvapaikkatilannetta Ylen Aamu-tv:ssä.
EU:n komissio on vastikään julkaissut esityksen, jolla turvapaikkatilannetta on yritetty saada hallintaan. Simon Elon mukaan ongelmallisimmat kohdat ovat sakkomaksu ja pakolliset turvapaikanhakijoiden siirrot EU-maiden välillä.
– Esityksessä on kannatettaviakin asioita, mutta on kaksi asiaa, joita perussuomalaiset eivät voi kannattaa: pakolliset siirrot EU:n sisällä ja toisena ”anekauppa”, 250 000 euron sakkomaksu per turvapaikanhakija, jos maa ei suostu sisäisiin siirtoihin. Näitä kahta asiaa ei voida kannattaa.
– Emme voi hyväksyä sitä, että sitovasti EU rupeaisi määräisi Suomelle tai millekään muullekaan jäsenmaalle, millaista maahanmuutto- tai turvapaikkapolitiikkaa meidän pitäisi harjoittaa. Me emme halua antaa sellaista valtaa EU:lle, Elo jatkoi ja muistutti Suomen hallitusohjelmasta, jonka mukaan turvapaikanhakijoiden EU:n sisäiset siirrot perustuvat jäsenvaltioiden vapaaehtoisuuteen.
Jaakonsaaren mukaan vallalla on kummallinen suvereniteetin menettämisen pelko, ja tästä johtuen halutaan pitää rajavalvonta omissa käsissä. Vapaaehtoisuuteen perustuva malli ei Jaakonsaaren mukaan ole toiminut, joten pitäisi etsiä uusia keinoja.
Katso Elon ja Jaakonsaaren haastattelu Yle Areenasta >
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.
Britannian perinteinen kahden puolueen poliittinen järjestelmä luhistuu kiihtyvällä vauhdilla. Konservatiivipuolueen kansanedustajat loikkaavat yksi toisensa jälkeen gallupjohdossa paistattevaan Reform UK -puolueeseen, koska äänestäjien näkemykset ja huolet on sivuutettu johdonmukaisesti aivan liian pitkään. Britannian uusi suunta on yhä selvemmin Reform UK:n johtaja Nigel Faragen käsissä.
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
Vihreiden eduskuntaryhmä ehdotti, että jokaiselle viisivuotiaalle tulisi automaattisesti osoittaa paikka varhaiskasvatuksessa. Perussuomalainen sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen tyrmää ajatuksen tämänkaltaisesta pakkovarhaiskasvatuksesta viisivuotiaille, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimuksessakin osoitettu tehottomaksi.
Lue lisää
Lue lisää
