

Kimmo Mäntylä Lehtikuva
Harvardin ekonomisti: eläkkeemme puhalletaan inflaatiolla
Harvardin ekonomisti Carmen Reinhart väittää Der Spiegel -lehden haastattelussa, että yksikään keskuspankki ei myönnä pitävänsä korkoa alhaalla auttaakseen maansa hallitusta selviämään veloistaan. Tosiasiassa keskuspankit ojentavat auttavan kätensä rahoittaakseen valtion budjettivajetta. Tämä ei ole historiallisessa mielessä uutta. Toisen maailmansodan jälkeen oli pitkä jakso, jossa keskuspankit olivat alisteisia maidensa hallituksille. Vasta 1970-luvulta lähtien keskuspankeista on tullut poliittisesti itsenäisempiä. Finanssikriisin myötä keskuspankkien itsenäisyys vähenee ja niistä on tullut jälleen alisteisia hallituksille.
Kehitys pätee kaikkiin keskeisiin keskuspankkeihin, tosin Euroopan Keskuspankkiin vähemmän kuin muihin. Eikä kriisi ole vielä edes ohi Yhdysvalloissa eikä Euroopassa. Tällaisen kehityksen vaaran tiedetään olevan korkea inflaatio. Professori Reinhart toteaa, että keskuspankin pääjohtajan on varmasti vaikeampaa nostaa korkoja kun valtion velan osuus bruttokansantuotteesta on yli 100 prosenttia kuin silloin kun tämä suhde on 39 prosenttia BKT:sta. Siksi siirtymä vähemmän itsenäiseen rahapolitiikkaan ei ole vain tilapäinen muutos.
Suuret velat ovat kasvun este, ne lamaannuttavat rahoitusjärjestelmää ja luotonantoprosessia. Yksi tapa selviytyä tästä on antaa anteeksi osa velasta. Nykytilanteessa poliitikot ovat hyvin haluttomia tekemään velkojen alaskirjauksia. Rahaa siirretään säästäjiltä lainanottajille negatiivisen reaalikoron välityksellä.
Toisin sanoen kun inflaatio on korkeampi kuin markkinoilla maksettava korkotaso, velat kutistuvat kuin taikaiskusta. Huonona puolena on kuitenkin se, että tämä leikkaa tuntuvasti normaalin kansalaisen säästöjä. Toisen maailmansodan jälkeen kaikki suuresti velkaantuneet maat, siirsivät tällä keinolla säästäjien varallisuutta lainanottajille. Osana varallisuuden uusjakoa hallitukset määräsivät korkokaton valtion joukkovelkakirjoihin. Nykyään valtioiden keinot ovat kehittyneempiä.
Rahapolitiikka tekee likaisen työn. Korkean työttömyyden ja alhaisen inflaation yhdistelmässä tapahtuva varallisuuden uusjako ei edes näytä epäilyttävältä. Vasta kun inflaatio toden teolla kiihtyy, joka tapahtuu ennemmin tai myöhemmin, tulee ilmeiseksi se tosiasia, että keskuspankit ovat nöyristelleet hallituksille.
Velkojen uudelleen järjestelyt, inflaatio ja varojen siirto negatiivisella talletuskorolla tallettajilta säästäjille eivät voi yhdessäkään korvata valtioiden budjettileikkauksia. Kaikki nämä toimenpiteet yhdessä vähentävät julkista velkaa. Ellei julkisen sektorin säästötoimia tehtäisi, julkinen velka kasvaisi. Tilanne ei ole ”joko-tai” vaan ennemminkin ”sekä-että”. Tarvitaan molempia, jotta velka saadaan alennettua kestävälle tasolle.
Nykyisen politiikan seuraus on se, että ihmiset ovat menettämässä säästönsä. Samalla ihmisten eläkkeet puhalletaan heiltä. Tämä johtuu siitä, että hallituksilla on paljon vaikutusvaltaa siihen, mihin kohteisiin eläkevaroja sijoitetaan. Julkiset eläkerahastot ovat siirtäneet rahaa osakkeista ja pörssistä valtionlainoihin. Ei siksi, että valtionlainojen tuotot olisivat suuria vaan siitä syystä, koska sijoittaminen niihin on maiden hallituksen näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Eläkerahastot, kotimaiset pankit ja vakuutusyhtiöt ovat tässä valtioiden vankeja, sillä hallitukset voivat yksinkertaisesti muuttaa pelisääntöjä tämän suuntaisiksi.
Professori Reinhartin mielestä Euroopan päättäjien suurin virhe on, että velkajärjestelyä ei ole otettu selkeämmin vaihtoehdoksi velkakriisin hoidossa. Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että velkajärjestelyissä kärsijöinä olisivat ranskalaiset, saksalaiset ja hollantilaiset velkojapankit. Uudelleenjakoa ja velkojen leikkausta ei siksi tässä vaiheessa haluta poliittisista syistä toteuttaa. Velkojen leikkaus tulee tapahtumaan kuitenkin ennen pitkää, koska velkaa on yksinkertaisesti liian paljon.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää