

LEHTIKUVA
Hätähuuto poliisilta ja muilta toimijoilta – Purra: Sisäisen turvallisuuden takaajat eivät suoriudu enää tehtävistään
Eduskunnan valiokunnat ovat viime viikkoina käsitelleet valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022—2025. Sisäisen turvallisuuden valiokuntana toimiva hallintovaliokunta on arvioinut yksimielisessä lausunnossaan asiantuntijatiedon pohjalta budjettikehysten vaikutuksia sisäisen turvallisuuden viranomaisten mahdollisuuksiin suoriutua tehtävistään.
Hallintovaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra haluaa nostaa esille kehyskauden rahoituksen merkittävät puutteet sisäisen turvallisuuden toimialalla.
– Vuodesta toiseen poliisi, rajavartiolaitos, hätäkeskuslaitos ja muut toimijat kertovat rahoituksen ongelmista, esimerkiksi kasvavien ICT- ja toimitilamenojen vuoksi, mutta tänä vuonna asiantuntijakuulemisten piirtämä kuva on entistäkin lohduttomampi. Sisäisen turvallisuuden viranomaisten välttämättömät menot eivät tule katetuksi, Purra sanoo.
Poliisien määrä uhkaa vähentyä
Esimerkiksi poliisilla on velvollisuus suoriutua lakisääteisistä tehtävistään. Vuoden 2022 tavoitteena hallitusohjelman mukaisesti on 7 500 poliisin taso. Purran mukaan kaikki puolueet näyttävät kannattavan poliisimiesten määrän nostamista, mutta yhdessä valmiiksi alijäämäisen kehyksen kanssa tämä ei tule toteutumaan.
– Poliisin esittämä realistinen riski on, että käytännössä mentäisiin alle toiminnan kannalta kriittiseksi määritellyn 7 200 poliisin tason ja jopa siitäkin alemmaksi 7 050 henkilötyövuoteen, mikäli pakolliset menot jatkavat kasvuaan samalla tavalla eikä tilanteeseen vastata ylimääräisillä resurssilisäyksillä, Purra kertoo.
Koulutettavat suoraan kortistoon
Ilman lisärahoitusta poliisi ei valiokunnan saaman tiedon mukaan pysty suoriutumaan perustehtävistään eikä pitämään kiinni hallitusohjelman kirjauksista.
– Päinvastoin edessä on leikkauksia, jotka johtavat säästöihin. Lisääntyneet poliisikoulupaikat tuottavat lisää poliisimiehiä, mutta samanaikaisesti joudutaan vähentämään henkilöitä nykytasoon nähden eikä uusia voida palkata. Poliiseja koulutetaan siis kortistoon, ja edessä on myös yt-neuvotteluja. Samalla ajoneuvot, varusteet, toimitilat, ICT ja monet muut vievät yhä kasvavan osansa, Purra kuvaa.
Valiokunnalle toimitetun lausunnon mukaan poliisimiesten määrän säilyttäminen nykytasolla merkitsisi niin merkittäviä säästötoimia, ettei niiden toteuttaminen ole realistista.
Rahoitusvajeista johtuen poliisi on jo nyt joutunut tinkimään välttämättömistä varustehankinnoista niin, että työnteko kärsii.
Poliisi ei suoriudu tehtävistään edes nyt
Kaikkein huolestuttavinta Purran mukaan on, että poliisi ei edes tällä hetkellä suoriudu tyydyttävästi nykyisistä tehtävistään, vaikka rahoitus on vielä kohtuullisella tasolla.
– Saamamme tiedon mukaan resurssivaje näkyy kenttä- ja hälytyspartioiden kasvavissa hälytysvasteajoissa ja hälytystehtävien priorisointina. Kaikkeen ei voida reagoida eikä varsinkaan säällisessä ajassa. Henkilöstön työuupumus ja työtaakka ovat kasvaneet merkittävästi. Kun poliisi keskittyy vakavien rikosten selvittämiseen, päivittäisrikosten tutkinta ja niin kovin paljon juhlapuheissa kuuluva ennalta estäminen heikkenevät entisestään. Tutkinta-ajat pidentyvät ja selvitettyjen rikosten määrä vähenee, Purra luettelee.
Purran mukaan tämä kaikki vaikuttaa myös kansalaisten luottamukseen.
Rikosten selvitysprosentit ovat laskeneet jo pitkään ja ovat osin huomattavan alhaisia, esimerkiksi omaisuusrikosten selvitystaso on viime vuosina ollut vain 36—37 prosenttia. Rikosten tutkinta-aika on keskimäärin yli 140 vuorokautta.
Hätäkeskuslaitoksen palvelutaso heikentynyt
Myös hätäkeskuslaitos kärsii samanlaisista ongelmista. Määrärahat eivät mahdollista oppilaitoksista valmistuvien hätäkeskuspäivystäjien palkkaamista. Henkilöstö on ollut selvästi alimitoitettu jo vuosia.
– Tämä on näkynyt erittäin korkeina sairauspoissaoloina sekä työterveydenhuollon kustannuksina. Tämän lisäksi henkilöiden vähäisyys näkyy suoraan siinä, miten sujuvaa avunsaanti on. Ongelmia on jo normaaliolojen ruuhkatilanteissakin, puhumattakaan esimerkiksi kesäloma-ajoista. Apua pyytävä kansalainen saa odottaa yhä kauemmin. Pahimmillaan tästä seuraa kuolemia, Purra sanoo.
Hätäkeskustoiminnan sujuvuudella on myös välitön vaikutuksensa hätäkeskuspalveluja käyttävien viranomaisten eli poliisin, pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen palvelujen saatavuuteen ja siten ihmisten yleiseen turvallisuuteen.
– En voi kuin ihmetellä, mistä tämä sisäisen turvallisuuden toimijoiden krooninen alibudjetointi johtuu. Samaan aikaan kun turvallisuusympäristöstä tulee yhä haastavampi, resurssit heikentyvät. Jos kaikki kerran kannattavat turvallisuuteen satsaamista, miten tällainen kierre on päässyt syntymään? Kenen poliittinen arvovalinta tämä on? Purra miettii.
—
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- poliittinen arvovalinta budjetointi hätäkeskus hallintovaliokunta resurssit Riikka Purra Hallitusohjelma Sisäinen turvallisuus leikkaukset Poliisi talous Rikollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus haluton puhumaan maahanmuuttajien aiheuttamasta turvallisuusuhasta – PS: ”Me puhumme maahanmuuttajien rikollisuudesta ja jengeistä, te vastaatte koronalla ja kokoomuksella”

Maahanmuuttajataustainen pyssymies osoitteli käsiaseella parturiliikkeessä ja uhkasi tappaa – tuomittiin vuoden ja kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen

Rantaselta kirjallinen kysymys poliisin oikeudesta sosiaaliviranomaisen asiakastietoihin: ”Poliisilla tulee olla pääsy kaikkeen tarvitsemaansa tietoon terrorismin ehkäisyssä”

Ohisalon vastaus poliisin toiminnasta Elokapinan yhteydessä ei tyydytä: ”Onko julkisen liikenteen pysäyttäminen mielenosoituksen vuoksi hyväksyttävää?”

Perussuomalaiset esittää merkittävää poliisien määrän lisäystä ja moittii hallitusta poliisin toiminnan kyseenalaistamisesta
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.