Eduskunnan istumajärjestys muuttuu – Perussuomalaiset: ”Edustamme oikeassa laidassa yksin kansallismielisyyttä, kun taas loppusali edustaa globalismia ja EU-liittovaltiomielisyyttä”
07.05.2019 |16:27
HS-gallup: Perussuomalaiset on nyt suurin puolue
06.05.2019 |16:43
Kaikki vanha järjestys suomalaisessa puoluekentässä on nyt murtumassa. Pitkään puhuttiin kolmesta suuresta puolueesta, ja nytkin on selkeä kärkikolmikko, joskaan ei se totuttu. Perussuomalaisten kannatus on HS-gallupin mukaan suurin, kokoomus tulee toisena ja hallitusta kokoava Sdp on jäänyt kolmanneksi. ”Keskisuuria” puolueita on kaksi, vihreät ja keskusta, ja tässä mittauksessa juuri tässä järjestyksessä.
Perussuomalaisten kannatus on nyt 18,7 prosenttia, kun vaaleissa puolue sai 17,5 prosenttia annetuista äänistä ja jäi niukasti toiseksi. Kokoomusta kannattaa nyt 17,1 prosenttia suomalaisista, eli se on pysynyt vaalituloksen tasolla. Sdp:n alamäki taas on jatkunut ja kannatus on nyt enää 16,9 prosenttia.
Pienempien puolueiden kannatuskäyrät eivät näytä merkittäviä muutoksia. Sinisten kannatus on enää puoli prosenttia, Hjallis Harkimon Liike Nyt kiusaa kokoomusta 2,5 prosentin kannatuksella.
Perussuomalaiset ehti olla kannatuskärjessä hetken aikaa jo vuoden 2011 jytkyn jälkimainingeissa. Ehkä ennennäkemättömintä nyt tehdyssä puoluekyselyssä onkin keskustan kannatuksen vajoaminen vielä vaalipäivästäkin. Kahdeksan vuotta sitten keskusta sai vaaleissa vain 15,76 prosentin kannatuksen ja jäi nuolemaan haavojaan oppositioon yhdessä perussuomalaisten kanssa. Se kuitenkin nousi Juha Sipilän luotsaamana vaalivoittajaksi ja pääministeripuolueeksi vuonna 2015.
Syntyykö taas häviäjien hallitus?
Nyt keskusta romahti vaaleissa 13,8 prosenttiin, josta voisi ajatella olevan vain yksi tie – ylöspäin. Totuus on kuitenkin toinen. Kannatus painui heti vaalipäivän jälkeen alkaneella mittausjaksolla 12,7 prosenttiin, sijalle 5.
Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marko Junkkari muistuttaa kommenttijutussaan, että keskustan eduskuntaryhmässä on viime päivinä virinnyt ilmeisen vahva näkemys siitä, että puolue voisi vaalitappiosta huolimatta mennä hallitukseen. HS-gallupin madonluvut keskustalle saattavat kuitenkin sammuttaa puolueessa viime päivinä virinneet hallitushalut, Junkkari arvioi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
1.
Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?
30.06.2025 |10:58
2.
Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.
02.07.2025 |17:02
3.
Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.
27.06.2025 |17:13
4.
Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.
02.07.2025 |14:58
5.
PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)
30.06.2025 |14:39
6.
Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.
27.06.2025 |09:17
7.
Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.
27.06.2025 |09:59
8.
Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.
28.06.2025 |09:10
9.
SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.
27.06.2025 |14:55
10.
Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
27.06.2025 |18:17
