Huntukielto etenee eduskunnassa – PS: ”Huntu loukkaa naisten oikeuksia ja on turvallisuusriski”

Perussuomalaisten esittämä huntukielto on edennyt eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta keskusteli kasvot peittävien huntujen kiellosta keskiviikkona lähetekeskustelussa, minkä jälkeen se etenee lakivaliokunnan käsiteltäväksi.

Aloitteen takana on perussuomalaisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala ja asiasta puhuivatkin vain perussuomalaiset.

Saarakkalan mukaan suomalaisen yhteiskunnan perustana ovat yhtäläiset perusoikeudet kaikille sukupuolesta riippumatta. Kasvoja peittävän hunnun käyttäminen julkisella paikalla rikkoo tätä oikeutta sekä yksilön oikeutta päättää omasta pukeutumisestaan.

Tukena perustuslaki

Suomen perustuslaissa säädetään sukupuolten välisestä tasa-arvosta sekä yksilön koskemattomuuteen, johon ei voi puuttua ilman laissa säädettyä perustetta.

Siksi täytyisi säätää hunnut kieltävä laki, jotta tämä epätasa-arvoa ylläpitävä käytäntö voitaisiin kieltää julkisilla paikoilla.

– Burka- ja niqab-huivien käyttökielto yleisellä paikalla olisi selkeä kannanotto valtiovallan taholta sen puolesta, että universaalien ihmisoikeuksien painoarvo asetetaan erityisryhmien uskonnollisten traditioiden edelle, Saarakkala perusteli aloitettaan.

Monissa maissa kielletty

Olli Immonen muistutti keskustelussa, että täyspeittävät huivit on kielletty monissa Euroopan maissa. Monet maat myös pohtivat huivien kieltämistä.

– Ranskassa nämä kyseiset hunnut kiellettiin jo vuonna 2011 ja niiden käyttämisestä voi saada 150 euron sakon. Vielä ankaramman rangaistuksen saa se henkilö, joka pakottaa toisen ihmisen käyttämään jompaakumpaa asustetta. Ranskassa kieltoa perusteltiin muun muassa sillä, etteivät hunnut sovi ranskalaiseen yhteiskuntaan ja maan tasa-arvokäsitykseen, Immonen totesi.

Immosen mukaan täyshuntuun pakottavat nimenomaan naisten perheen miehet.

Estää naisia sopeutumasta

Jari Ronkaisen mielestä kasvojen peittäminen osoittaa tasavertaisuuden puutteesta.

– Suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisessa kasvot peittävä pukeutuminen ei ainakaan auta. Ihmiset kokevat tällaisen henkilön vieraaksi ja sulkeutuneeksi, ja häntä lähestyminen on haastavaa. Tämä on tietenkin näissä kulttuureissa valtaa pitävien miesten tarkoituskin, Ronkainen totesi.

– Kaikkein vähiten tätä sopeutumista kannustaa — sitä jopa suorastaa estää — maahan tulleiden takertuminen ahdasmielisiin tai radikaaleihin tapoihin, jotka eivät ole vapaan ja sekulaarin läntisen yhteiskuntamme arvojen mukaisia, Jani Mäkelä vahvisti.

Loukkaa naisten oikeuksia

Myös Simon Elo muistutti, kuinka huntukieltoa perustellaan monissa maissa sillä, että huntu loukkaa naisten oikeuksia. Samaan pitäisi pystyä Suomessa.

– Meillä Suomessa kuitenkin ilmeisesti tiedetään paremmin, että ei loukkaa, ja jos loukkaakin, niin sen estäminen ei olisi yhteiskunnallisesti niin painava asia, että sitten pitäisi lähteä ihan lakia säätämään. Sinänsä kulttuurisia erityispiirteitä pitää sallia, kun ne eivät loukkaa kenenkään oikeuksia, mutta ei niitä pidä myöskään sallia vain siksi, että kyseisen kulttuurin edustajat itse sanovat, että ei tässä mitään oikeuksia loukata.

– Sen arvioimiseen pitäisi tietysti yhteiskunnalta, meiltä kansanedustajiltakin, löytyä rohkeutta. Poliittinen ja kulttuurinen korrektius ei tässä suhteessa palvele länsimaisen yhteiskunnan arvoja, Elo arvioi.

Ritva ”Kike” Elomaan mielestä kieltoa puoltaa myös kansallinen etu: turvallisuuden pitää painaa asian arvioinnissa. Myös Leena Meri painotti samaa seikkaa: ihmiset pitäisi voida tunnistaa esimerkiksi turvakameroiden kuvista.

”Maahanmuutto on emäporsas”

Teuvo Hakkaraisen mukaan tässä korjataan nyt suuren maahanmuuton haittoja.

– Se on se emäporsas, joka poikii pikkupossuja, ja nyt me otamme niitä pikkupossuja tässä kiinni — yritämme ottaa, Hakkarainen vertasi.

Rami Lehto totesi, että kun on kerran Eurooppaan muutettu ja hakeuduttu, pitäisi täkäläiset tavatkin omaksua.

Missä vasemmisto ja vihreät?

Saarakkala ihmetteli lopuksi, miksei vasemmisto osallistunut keskusteluun, joka käsitteli hyvin vahvasti ihmisoikeuksia.

– Kyllä on silmiinpistävää se hiljaisuus, mitä nämä kulttuuriset kysymykset herättävät tai minkä huomaan täällä, esimerkiksi salin vasemmalla puolella, olevan. Missä ovat vihreät ja vasemmistoliitto, kun ollaan puhumassa ihmisoikeuksista, jotka ovat heille niin tärkeitä monissa muissa yhteyksissä?

– Silloin kun on kyse suomalaisesta kulttuurista, on sitten kyse vaikkapa siitä, että me monet haluamme, että Suomessa kiellettäisiin poikalasten ympärileikkaaminen ja meillä naisten asema turvattaisiin esimerkiksi siten, että tällaiset huntukiellot laitetaan lakiin, niin täysi hiljaisuus vallitsee. En voi kyllä uskoa, että tämä kuvastaa esimerkiksi vihreän ja vasemmistoliiton kenttäväen näkemystä asiasta, Saarakkala hämmästeli.