

LEHT IKUVA
IMF euromaille: Kreikan velkoja on leikattava
Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n Euroopan osaston johtaja Poul Thomsen kertoi euromaille, että näiden on leikattava Kreikan velkoja. IMF on varoittanut vetäytyvänstä Kreikan ohjelmasta pois ilman Kreikan velkasaneerausta. IMF:n mukanaolo Kreikan lainaohjelmassa on poliittisesti tärkeää. Saksassa ja Suomessa on nimenomaisesti korostettu IMF:n asiantuntevuutta.
IMF on aiemminkin ilmoittanut vetäytyvänsä pois Kreikan tukiohjelmasta. Euromaat saivat taivuteltua IMF:n pysymään lainaohjelmassa luvaten Kreikalle velkahelpotuksia, mikäli Kreikka onnistuu saamaan perusylijäämäisen budjetin. Perusylijäämässä ei huomioida lainanhoitokustannuksia.
Kreikka saavutti perusylijäämän vuonna 2013, mutta Kreikan velkoja ei ole leikattu tämän jälkeen. Vuoden 2013 perusylijäämä tosin saavutettiin räätälintyönä. Perusylijäämän laskentatapa poikkesi tuolloin kaikkien muiden EU-maiden laskentatavasta.
Kreikan tilanne heikkenee taas
IMF:n laskelmien mukaan Kreikan perusylijäämä on kääntymässä tänä vuonna reippaasti alijäämäiseksi. Tämä tietäisi velkamäärän absoluuttista nousua. Samaan aikaan Kreikan talouden perusta alkaa horjua, mikä tietäisi talouden kääntyvän laskusuuntaan. Tutkimuslaitos Markitin ostopäällikköindeksi vahvistaa Kreikan teollisuuden supistuvan.
IMF:n näkemyksen mukaan Kreikan velka ei ole kestävällä pohjalla. Rahaston tulisi tällöin sääntöjensäkin puolesta irtautua lainaohjelmasta.
Ilman tukirahoitusta Kreikan arvellaan joutuvan maksukyvyttömäksi vielä toukokuun aikana. Kreikalta erääntyy nimenomaan IMF:lle toukokuussa ensimmäisen tukipaketin luottoja.
Kreikan talouden alamäki kasvattaa kaavailussa olevan kolmannen tukipaketin määrää. Aiempien arvioiden mukaan Kreikka tarvitsisi kolmannessa paketissaan noin 30-50 miljardin euron rahoitustuen.
Moni europäättäjä on todennut toistuvasti, että sopu Kreikan ohjelmasta on vielä kaukana. Nyt sovintoa haetaan siitä syystä, että euromaiden valtiovarainministerit saisivat ostettua itselleen lisää aikaa.
Europäättäjien katseet ovat kääntymässä toiveikkaina Euroopan keskuspankin suuntaan. Mikäli EKP hyväksyisi enemmän Kreikan lyhytaikaisia velkatositteita taseeseensa, voisi Kreikka kasvaneella velkarahalla sinnitellä muutaman kuukauden.
EKP on kuitenkin tähän asti suhtautunut ajatukseen torjuvasti. EKP:n mielestä Kreikan velkaa ostavat ainoastaan kreikkalaispankit. EKP tulkitsee rahoittavansa tällöin Kreikkaa pankkien kautta. EKP ei saisi rahoittaa jäsenmaitaan.
Huonoon avioliittoon avioero?
Financial Timesin vakiokolumnisti Gideon Rachman toteaa, että euro on epäonnistunut poliittisissa pyrkimyksissään. Euron piti luoda poliittista yhteenkuuluvuutta. Tällä hetkellä euroministerit ovat jo sättineet Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakisia.
Eurosta on tullut Kreikalle kuin huonotapainen aviopuoliso. Useimmiten riitaiseen avioliittoon haetaan ratkaisua eron kautta.
Rachman ymmärtää Kreikan euroeron olevan kallista toteuttaa. Tästä huolimatta pitkällä aikavälillä Kreikka voisi päästä jaloilleen. Kreikkalaiset saisivat vähintäänkin päätäntävallan takaisin itselleen. Päätäntävallan palautuminen voisi Rachmanin mukaan vieläpä terästää kreikkalaista politiikkaa.
Rachman arvelee, että euromaat eivät haluaisi päästää Kreikkaa omille teilleen sen vuoksi, että Kreikka toipuisikin euroalueen ulkopuolella. Muut vaikeuksissa olevat euromaat voisivat lähteä yhteisvaluutasta samoin toivein.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Kansanedustajat Polvinen ja Lehtinen vaativat EU:n koronapaketin kohdentamista uudelleen – ” Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella”
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.