

Henri Myllyniemi
IMF:n Lagarde pitää Kreikan euroeroa mahdollisena
Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde pitää Kreikan eroamista yhteisvaluutta eurosta mahdollisena. Hän ei usko Kreikan ja muiden euromaiden pääsevän lähiaikoina ratkaisuun Kreikan talousohjelmasta. Lagarden mukaan Kreikan lähtö ei kuitenkaan tarkoittaisi koko yhteisvaluutan hajoamista.
IMF on tarjonnut Kreikalle lisää maksuaikaa pitkin kesäkuuta erääntyville tukiluottoerille. Erääntyviä luottoja on kesäkuussa yhteensä noin 1,6 miljardia euroa. Uusi takaraja on kesäkuun loppu.
Euromaitakin painostetaan sopuun
IMF lähti Kreikan ohjelmaan katsomalla rahaston omia rahoitussääntöjä läpi sormien. IMF on nyt tiukentanut lainakriteereitään. Samalla IMF on hoputtanut muita euromaita löysäämään Kreikan ohjelmaa joiltain osin, jotta ratkaisu nykyiseen pattitilanteeseen löytyisi.
IMF:n lisäksi Yhdysvallat on kehottanut euromaita hieromaan sovintoa Kreikan kanssa. Yhdysvaltain valtiovarainministeri Jack Lew ei usko, että Kreikka tai muut euromaat tahallaan keikuttelisivat venettä. Hän toivoi europäättäjiltä kuitenkin joustavampaa asennetta Kreikkaa kohtaan.
Toisin kuin Lagarde, Lew ei pysty varmuudella sanomaan mitä Kreikan poistuminen eurosta merkitsisi. Hän toivoikin osapuolten tekevän kaikkensa, ettei Kreikka lipsahda ulos eurosta ”vahingossa”.
Lew’n ulostulo sai Saksan takajaloilleen. Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble jyrisi, että kyseessä on Euroopan, eikä Yhdysvaltain asia.
Syrizan rivit alkavat rakoilla
Kreikan päähallituspuolue Syrizan sisällä on alkanut kiehua. Vasemmistopuolueen sisällä on oma umpivasemmistolainen ryhmänsä, jossa Kreikan ja muiden euromaiden välisen neuvottelun takkuaminen on ollut piinaavaa seurattavaa.
– Olisiko se nyt niin suuri katastrofi? Panagiotis Lafazanis, maan energia-, teollisuus- ja ympäristöministeri kysyi puolueensa hätäkokouksessa Kreikan euroeron seurauksista.
Lafazanis johtaa tätä puolueen vasemmistosiipeä. Pääministeri Aleksis Tsipras tarvitsee kaikkia puolueensa jäseniä, sillä yhteishallitus Itsenäiset Kreikkalaiset -puolueen kanssa on enemmistöltään hyvin kapea.
Puolue äänesti jatkosuunnitelmista. Pääministeri Tsipras sai luottamuksen jatkaa neuvotteluja muiden euromaiden kanssa.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Huippututkija: Euroalue on täysi katastrofi

Euromaat Kreikalle: IMF:n oltava mukana Kreikan ohjelmassa

FT: Ateena menetti Euroopan komission
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.