Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ex-pääekonomisti Olivier Blanchard kertoo brittilehti Telegraphille, ettei yhteisvaluutta euron rakennevikoja korjata niin sanotulla fiskaalisella liitolla, mikä mielletään hyvin pitkälti liittovaltioksi. Blanchard toimi IMF:n pääekonomistina eurokriisin pahimpien vuosien aikaan, joten hänellä on ollut eturivin paikka seurata eri euromaiden talouden tilaa.
Aivan hiljattain eläkkeelle jäänyt Blanchard epäilee aiemmin tänä vuonna esitetyn ”viiden johtajan” näkemyksen tiiviimmästä Euroopasta, jossa euromaille perustettaisiin yhteinen valtiovarainministeriö. Tämä keräisi varoja verojen muodossa euromailta. Samalla se toimisi valtion tavoin rahojen kuluttajana. Suoraviivaisemmin ilmaistuna tämä merkitsisi tulonsiirtoja rikkailta euromailta köyhemmille euromaille.
Ei toimi niin, ei toimi näin
Blanchardin mukaan tämä ei pidemmän päälle toimi, koska silloin rakenteellisesti heikossa asemassa maat nauttisivat pysyvistä tulonsiirroista. Tämä heikentäisi halua laittaa talouden rakenteet kuntoon.
Rakenteiden korjauskaan ei tosin auttaisi, sillä Blanchardin mukaan edessä on loputon sopeutuminen, koska euromailla ei ole omaa valuuttaa, joka heikkenisi heikoilla mailla. Esimerkiksi palkkoja pitäisi leikata sopeutustoimena alituisesti, koska heikot maat jäisivät aina vahvoista euromaista jälkeen.
Talouden sopeuttamistoimet ovat syösseet Kreikan yhä syvemmälle ahdinkoon. Myös Suomi on sopeutustoimien edessä. Eurojohtajat esittelevätkin Espanjaa maana, jossa sopeutustoimet ovat luoneet ”ihmeen”. Blanchard ei tätä niele.
– Reagoin, kun puhutaan espanjalaisesta ihmeestä. 23 prosentin työttömyysaste ja kolmen prosentin kasvu ei oikeuta puhumaan ihmeestä, Blanchard kertoo.
Lisäksi Espanjan julkisen talouden alijäämä on vielä kaukana talouskurisopimuksen rajoista. Maan pitäisi sen vuoksi jatkaa sopeutustoimiaan.
Euroalueen talouskasvu
olosuhteisiin nähden aneemista
Blanchardin mukaan vertailtaessa euroalueen talouskasvun lukemia Yhdysvaltoihin tai Isoon-Britanniaan huomataan selkeä ero. IMF ennustaa euroalueen talouden kasvavan 1,5 prosentin vuosivauhtia. Verrokkimailla kasvu on noin prosenttiyksikön verran vauhdikkaampaa.
Blanchardin mukaan huokea energian hinta, Euroopan keskuspankin keveä rahapolitiikka, euron heikkeneminen ja vyönkiristyksestä höllentäminen pitäisi näkyä rivakkaampana kasvuna kuin mitä se nyt on.
