Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen etnisyyteen perustuvasta positiivisesta erityiskohtelusta luopumisesta. Immosen mukaan hallituksen on ryhdyttävä toimiin positiivisen erityiskohtelun kitkemiseksi Suomessa.

Pätevyys etusijalle

Positiivisella erityiskohtelulla tarkoitetaan tietyn henkilön tai ryhmän, kuten etnisten vähemmistöjen, suosimista yleisesti muuhun kantaväestöön verrattuna. Työelämässä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi maahanmuuttaja voi julkisen sektorin työnhakutilanteessa nousta pelkän etnisyytensä perusteella kantaväestöön kuuluvien työnhakijoiden edelle, vaikka hän ei välttämättä olisi yhtä pätevä suorittamaan kyseistä työtehtävää kuin kantaväestöön kuuluvat työnhakijat.

– Viime vuosina monet kunnat ovat ottaneet tavoitteekseen työllistää maahanmuuttajia saman prosenttiosuuden verran, kuin heitä asuu kunkin kunnan alueella. Esimerkiksi Oulun kotouttamisohjelman mukaan kaupunkikonsernin työntekijöistä kaksi prosenttia tulisi olla maahanmuuttajia.

– Maahanmuuttajien nykyistä suurempi määrä henkilöstössä ei saisi kuitenkaan olla mikään itseisarvo, vaan työtehtäviin tulisi valita aina pätevin hakija riippumatta siitä, mihin etniseen ryhmään hän kuuluu, Immonen toteaa.

Yle arvostaa eri kulttuuritaustoja

Valtionyhtiöistä esimerkiksi Yleisradio pyrkii aktiivisesti lisäämään henkilöstöönsä eri kulttuuritaustan omaavia ihmisiä perustelemalla sitä yhdenvertaisuuden edistämisellä. Immosen mukaan tämänkaltainen ihmisten etnisen tai kulttuurisen taustan arvottaminen toista ylemmäksi työnhakutilanteessa tosiasiassa syrjii kantaväestöä, ja tämän seurauksena kansalaiset eivät olekaan enää keskenään etnisesti yhdenvertaisessa asemassa.

– Toisin kuin nykyinen valtaeliitti antaa ymmärtää, maahanmuuttajien yleisesti suuri työttömyys maassamme ei suinkaan johdu heidän syrjinnästään rekrytointitilanteessa, vaan yksinkertaisesti siitä, että usein näiltä maahanmuuttajilta puuttuvat työllistymiseen vaadittavat ominaisuudet, kuten riittävä koulutus tai luku-, kirjoitus- ja kielitaito. Tämä asia puolestaan voidaan korjata vain maahanmuuttajien työllistymiseen vaadittavia ominaisuuksia parantamalla, Immonen perustelee.

Etniset perusteet rasismia

Immosen mukaan positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa ihmisten arvottamista etnisyyden tai kulttuurin perusteella ja on siten yleisten määritelmien mukaan rasismia.

– Samaan aikaan kun valtaeliitti yrittää ehkäistä rasismia, se syyllistyy siihen itse sallimalla ja toteuttamalla positiivista erityiskohtelua. Sopii myös kysyä, palveleeko julkinen sektori nykyisellään kansalaisiamme riittävällä ammattitaidolla, jos julkiselle sektorille ei palkata ihmisiä töihin osaamisen ja pätevyyden, vaan etnisyyden perusteella, Immonen toteaa.

Yleissopimus kieltää erottelun

Immonen muistuttaa, että yhdenvertaisuuslaki sallii yhdenvertaisuusperiaatteesta poikkeavat erityistoimet vain, jos niiden tavoitteena on syrjinnästä aiheutuvien haittojen ehkäiseminen tai lievittäminen.

– Maahanmuuttajien rekrytointitilanteessa suosimisen perusteena ei kuitenkaan yleensä ole syrjintä, vaan halu lisätä heidän osuutta kunnan tai valtionyhtiön henkilöstöstä. Näin ollen se ei ole lain sallima peruste poiketa yhdenvertaisesta kohtelusta.

– Myös Suomen ratifioima Kansainvälisen työjärjestön syrjintää koskeva yleissopimus kieltää ”kaiken erottelun, hyljeksinnän tai suosinnan rodun, ihonvärin, sukupuolen, uskonnon, poliittisten mielipiteiden tai kansallisen tahi yhteiskunnallisen alkuperän perusteella, Immonen perustelee kysymystään.

SUOMEN UUTISET